Sosiaalinen media on tuonut paljon hyvää ja varmaan myös yhtä paljon pahaa. Somen avulla helpotetaan kadonneiden eläimien ja tavaroiden löytymistä, sillä se tavoittaa monia ihmisiä hyvinkin nopeasti. Tosin esimerkiksi ihmisten katoamisilmoituksia on kritisoitu. Tosiaan, mistäpä sitä tietää, onko ruudun takana oikeasti huolestunut läheinen vai vaikkapa väkivaltainen avo-/aviopuoliso? Varastetut esineet saatetaan huomata tai vaikkapa tavata se yhdenyön juttu uudestaan. Uutiset liikkuvat nopeammin ja saavuttavat aina oikean kohderyhmänsä. Juorut kulkeutuvat eteenpäin. Shokeeraavat kuvat liikkuvat netin ihmeellisessä maailmassa.
On muutama asia, mitä en kuitenkaan ymmärrä. Yhtenä esimerkkinä Twitter, joka mahdollistaa joidenkin tv-ohjelmien kommentoinnin. Henkilökohtaisesti katsoisin mielummin itse ohjelmaa enkä muiden ihmisten kommentointia siihen. Varsinkin, kun toisten ihmisten mollaaminen ja haukkuminen on helpompaa netissä, jossa voit piiloutua anonyymiksi tai toisen nimen alle kokonaan. Nettikiusaaminen on valitettavan yleistä ja toisten tapaa elää arvostellaan kiihkeästi, melkein kansankohuksi saakka. Ymmärrän siksi, miksi jotkut bloggaajista tarkistavat kommentit ennen niiden julkaisemista.
En tiedä onko somesta tullut jonkinlainen väline, jolla pystyy lisäämään sulkia hattuunsa, vai olenko itse vain turhan skeptinen. Aina jos näen jonkun postanneen sivulleen pitkän tekstin siitä, kuinka antoi kassajonossa edellään olevalle 20 senttiä tai jäi juttelemaan niin yksinäiselle mummolle, alkaa minua enemmänkin ärsyttämään. Kerätäänkö tällä sympatiaa vai halutaanko ihan oikeasti vain kertoa, mitä omaan päivään kuuluu? Itselleni ei ole tullut ikinä mieleen, että postaisin siitä, kuinka avasin kipeälle vanhukselle oven tai kannoin hänen kauppakassinsa kotiin. Tai neuvoin ulkomaalaisille tien paikkaan x, koska suomalaisten nyt on hieman hankalaa pysähtyä ja neuvoa asioita englanniksi.
En tiedä, miten some tulee vielä kehittymään, mutta en jaksa uskoa, että hyvään suuntaan. Olin aikoinaan pidemmän ajan pois Facebookista kokonaan ja se oli ihanan virkistävää aikaa. Tosin ihmiset eivät osaa juurikaan pitää enää yhteyttä ilman tuota ihmekirjaa. Kännykät on käytössä nykyään lähinnä vain netin takia. Harvoinpa enää näkee ihmisiä kirjoittamassa tekstiviestejä kaupungilla. Kahvilassa kaikki istuvat uppoutuneena sosiaaliseen mediaan, vaikka se sosiaalinen media istuisi siinä 20cm päässä. Myönnän itsekin olevani turhan koukuttunut kännykkään ja sieltä löytyykin kaikki tärkeä. Paperinen kalenteri minulla tosin vielä on, sillä en luota kännykkään niin paljon, että se pitäisi kaiken tallessa. Uusi kännykkä onkin ostoslistalla heti, kun ylimääräistä on sen verran.
Mitä mieltä olette? Onko sosiaalinen media hyväksi vai ei? Pärjäisittekö itse ilman puhelinta ja nettiä vaikkapa kuukauden?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti