Remonttia ja hautajaisia

Aikani on ollut todella kortilla. Uudessa asunnossa on meneillään keittiöremontti. Onneksi ollaan jo plussan puolella. Tänään saadaan viimeiset etulevyt ja sitten puuttuu enää listat ja pari hyllyä. Käytännössä 1,5kk ilman keittiötä on aina omanlaisensa homma. Olihan meillä väliaikainen keittiö tuvassa ja ruoka tehtiin leivinuunissa, mutta kyllä sitä paistettua ruokaa jo kaipasikin. Uudessa keittiössä meillä on kaasuliesi ja olen rakastunut sen helppouteen ja nopeuteen. Muuten keittiö on ihan omanlaisensa. Vaikutteita ollaan otettu Intiasta ja maalaiskeittiöistä ja yhdistelty vapaasti. Tuloksena on uniikki keittiö. Lisäilen kuvia, kun keittiö saadaan lopullisesti valmiiksi.

Isäpuoleni kuoli pari viikkoa sitten. Hän sairasti 1,5v haimasyöpää. Tänään matkataan hautajaisiin pk-seudulle. Eino meni mummille yöksi ja otetaan vain Toivo mukaan. Eino ei jaksaisi niin pitkää päivää ahtaissa tiloissa, joten tämä on paras ratkaisu.

Pojat ovat kasvaneet hurjasti. Einolle on tullut nyt kunnon 2v uhma. Se mitä kielletään pitää tietenkin kokeilla. Kyllä on saanut tuhanteen laskea muutamaankin otteeseen. Toivo täytti jo 7kk. Soseita ja puuroja syödään hyvillä mielin ja imetän edelleen aktiivisesti. Yöt ovat katkonaisia. Meillä herätään 3-10 kertaa joka yö. Olen ollut aamuisin kauhean äreä, kun olen nukkunut niin huonosti. Pitää yrittää vain ajatella, ettei tämä ikuisuuksia kestä. Muuten Toivo on perustyytyväinen itsensä. Hirveän kovaa mennään eteenpäin ryömien ja nyt vastavuoroisesti jo. Yrittää nousta istuvalteen itse, mutta vielä ei onnistu. Istuu itse ilman tukea. Toivo myös hokee usein hättä-ättä. Meidän pieni hipsi-sipsi. ❤

Kävin tällä viikolla aloittamassa syntymäpäivälahjaksi saamaani tatuointia. Aloitettiin puolihihan tekeminen ja siihen on varattu vielä kaksi kertaa lisää, että saadaan valmiiksi. Käteen tulee siis Intia-teemainen kuva ja siihen poikien nimet sekä tuleva hääpäivämme.

Palaan seuraavaan postaukseen kirjoittamaan häävalmisteluistamme. Nyt latasin bloggerin kännykkään, niin kerkiän paremmin blogia päivittämään. Pyrin nyt siihen, että saisin ainakin 3 postausta/viikko!

Kiirettä pitää

Pahoittelen heti alkuun blogihiljaisuuttani. Pojat pitävät kiireisinä päivät. Silloin kun Eino nukkuu päiväunia, on Toivo tissillä ja silloin kun Toivo nukkuu, niin yritän Einon kanssa leikkiä. Juho tulee aina klo 17-18 kotiin töistä ja saan hetken huokaista ja istahtaa alas. Tällöinkin yleensä tissi Toivon suussa. Mutta en valita. Pojat ovat ihania. Eino oppii koko ajan uusia asioita ja höpöttelee jo jonkin verran. Uskomatonta, kuinka tuon ikäinen ymmärtää jo niin paljon! Ja Toivon kanssa olen onnellinen, että imetys onnistuu.

Ensi kuussa on poikien kanssa neuvola. Einon 1,5v ja Toivon 3kk. En odota rokotuksia yhtään innolla. Einon ensimmäisten rokotusten kohdalla meinasin purskahtaa itkuun itsekin. Eino tekee hampaita tasaiseen tahtiin ja yöt ovat olleet hieman rikkinäisiä. Silti on niin ihana tunne, kun saa oikaista itsensä sänkyyn illalla, vaikka tietääkin nousevan 2h päästä taas ylös. Toivo syö yöllä 1-2h välein, joten voisin sanoa kärsiväni jonkinasteisesta kroonisesta univajeesta - heh.

Lupaan kirjoittaa seuraavaan postaukseen kunnon väliaikatietoja kummastakin ja luonnos-laatikossa odottaa liuta muitakin postauksia. Pyydän olemaan kärsivällinen. :) Nyt uppoudun Dexterin pauloihin ja syön ansaitun kebabin, kun kummatkin pojat nukkuvat.