Eilen alkoivat kunnon supistukset iltapäivästä. En tehnyt koko päivänä mitään, mutta silti tunnissa tuli useampi kipeä supistus. Välillä joutui ihan miettimään, miten pystyy hengittämään.
Illalla kellottelin supistuksia ja tunnissa niitä tulikin jopa neljä. Soitin synnärille ja kysyin, miten tässä tilanteessa toimitaan. Kätilö pyysi ottamaan sairaalalaukun varaksi mukaan ja käymään tarkistuttamassa, onko synnytys käynnistynyt.
Käyrillä oltiin tunnin verran ja supistuksia piirtyi käyrälle muutama kappale. Epäsäännöllisen säännöllisesti. Pissassa oli heikko + proteiineissa ja verenpaine 130/80. Tosin verenpaineen ottaminen sattui supistuksen kanssa yhteen, niin hieman väärensi arvoa. Kohdunsuu ei kuitenkaan ollut lähtenyt avautumaan enempää. Kätilö palaveerasi lääkärin kanssa pitkän tovin ja loppujen lopuksi sanoi, että voidaan lähteä kotiin jos uskallamme. Sanoi, että tuskin syöksyen lähtee kuitenkaan syntymään. Sitten takaisin synnärille, jos napakoituu entisestään.
Nyt siis jännätään, päättääkö jätkä lähteä syntymään jo ennen aikojaan. Onneksi ollaan jo rv35+3, joten vauvan pitäisi pärjätä oikein hyvin. Tämä viikko taitaakin mennä siis makoillessa ja kirjaa lukiessa. Juho lupasi päivystää kännykän äärellä töissä, jos tuleekin lähtö. Ikävää tässä on vain tällainen epätietoisuus. En tiedä olisiko helpompaa huomata, että lapsivettä lorisisi jatkuvasti, kuin alkavat supistukset. Alan pikkuhiljaa epäilemään, olenko supistuksia tuntenutkaan. Toisaalta nytkin maatessa paikallaan, supistuksia tulee tuon tuosta. Ei kuitenkaan juurikaan kivuliaita.
Huomasin muuten tänään, että napakorun reikä on edelleen auki! Sain työnnettyä hiuspinnin koko reiän läpi, eli se on vain isontunut. Olin ihan varma, että se menisi umpeen.
