Äippäpolikontrolli

Tiistaina oli taas äippäpolikontrolli. Pissa oli puhdas, käyrä hyvä vaikka muutama supistus olikin ja paineet hyvät. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun lääkäri kutsuikin sisälle. Lääkäri oli tuttu minulle, sillä hän leikkasi sillon kohdunulkoiseni. Hänen lisäkseen huoneessa oli nuori mies(!!)lääkäri. Sairaalaan oli kuulemma juuri saatu uusi ultraäänilaite, jota sitten samalla testattiin. Ensin lääkäri paineli vatsaa ja teki sisätutkimuksen ja katsoi alakautta ultralla. Tilanne ei onneksi ollut muuttunut mihinkään eikä enää ylimääräisiä kontrolleja tarvita. Sain laittaa housut päälle ja sitten alettiin testaamaan laitteen 3D-ominaisuuksia. Oli suhteellisen hölmö olo, kun huoneessa oli kolme ihmistä, jotka kaikki opettelivat laitteen käyttöä ja minä makoilin sängyllä kuin mikäkin mallinukke. Tosi hyvin näkyikin ja siellä se pieni Veikka imeskeli käsiään ja käänteli päätä pois edestä. Katsottiin vielä, että varmasti on poika ja siellähän se vehje oli komeasti pystyssä! 

Lääkäri oli jo pyyhkimässä geeliä pois, kun kysyin miten sen pään koko. Hän oli hieman ihmeissään, mutta ultrasi uudestaan ja teki painoarvionkin. Painoarvio oli 2002g eli paria viikkoa edellä kasvaa, mutta se pää... Vastasi nyt viikkoja 35+. Kysyin, miten nyt toimitaan ja lääkäri sanoi, että laskettuna käynnistetään. Silloinhan tuo pää on aivan hirmuinen taas! Synnytystapa-arvionkin sain vasta rv38+2. Sairaalasta päästyäni hajotti tosi paljon ja kaikki hyvät tunteet tulevasta synnytyksestä kyllä väistyi. Huomenna pitää soittaa neuvolaan ja varmistaa, että mitä ihmettä tämän asian kanssa nyt tehdään, sillä uutta reilu 38cm päätä en ajatellut puskea ulos.

Tärkeintä kuitenkin, että Veikalla kaikki hyvin! Huomenna lähdetään minilomalle Helsinkiin ja palataan maanantaina. Palaan siis blogiin ensi viikolla reissumme merkeissä!

3kk neuvolakuulumiset

Niin aika taas vierähti ja meidän iso pienimies täytti 3kk. Neuvola jännitti aivan mielettömästi rokotusten vuoksi. Eino oli oma tyytyväinen ja hymyilevä itsensä ja neuvolatäti sanoikin pojan olevan flirttaileva hurmuri!

Ensin päästiin vaa'alle ja Einon paino olikin jo 8440g! Pituuttakin oli tullut 2cm lisää kuukaudessa ja oli nyt 64,0cm. Paino menee käyrällä +20(!) Ja pituus käyrällä +2. Kuulemma tasoittuu, kun lähdetään liikkeelle. Vauvoja ei saisi muutenkaan kuulemma vertailla, kun kehittyvät niin eri tahtiin. Pään ympärys 43,3cm. Iso kuula! :D Sitten Einolle näytettiin naaman kuvaa, jota piti seurata ja sehän kiinnosti hurjasti!

Sitten ikävämpi osuus eli ne rokotukset. Rota syötiin hieman irvistellen. Ei taida meidän pojasta ikinä tulla mikään kunnon sokerihiiri! Juho piti Einosta kiinni rokotteiden ajan. Ensimmäisen jälkeen itkettiin hetki ja rauhoituttiin, mutta toisen jälkeen itku jatkui pidempään. Annoin Einolle maitoa ja se auttoi hetkeksi, mutta kyllä näki, että poikaa sattui. Meinasin itsekin purskahtaa itkuun. Neuvolatäti kirjoitti korttiin: "Mainio hymypoika. Hienosti seuraa ympäristöä. Ääntelee. Kasvaa vauhdilla. Rokotukset harmittaa hetken."

Illalla Eino oli tosi itkuinen. Oikein lohdutonta itkua. Pientä lämpöäkin alkoi nousta ja annettiin nestemäistä särkylääkettä, jolloin nukahti samantien. Vielä aamullakin intranetiin, mutta sitten saatiin meidän hymypoika takaisin.

Seuraava onkin sitten 5kk neuvola kokonaan uudessa neuvolassa, kun muutettiin. Silloin ei onneksi rokotuksia vaan lääkärin vastaanotto.

Eino 2kk

Huh, kun on taas edellisestä päivityksestä aikaa. Ollaan lähinnä oltu kotona kahdestaan Einon kanssa ja nautittu niistä parista vapaasta/viikko, mitä Juholla on.

Nyt olisi muutto edessä 25.7. Saatiin melkein keskustasta asunto. Kerrostalo tosin. 75 neliötä, 3huonetta, keittiö, parveke, sauna ja vaatehuone. Alin kerros ja pääsee ovesta suoraan metsään koirien kanssa. Ja ovipuhelin! Eipähän tule kuka tahansa ovikelloa soittelemaan. Nyt olisi operaatio muutto vielä edessä. Huh. Aina sitä unohtaa, millainen projekti tämäkin on. Olen saanut pakattua olohuoneen suht hyvin, keittiöstä osan, kylppäristä osan ja Vaatehuoneen. Vielä olisi kuitenkin paljon jäljellä. Onneksi muuton jälkeen helpottaa kulkeminen ja pääsen vihdoin salillekin treenaamaan. Huomasin, että vatsalihakset ovat vieläkin erillään. :/ pystyn vetämään vatsastani ensin toisen puolen ja sitten toisen puolen sisään. Hurjan näköistä.

Einon 2 kk neuvola oli tiistaina. Eino painaa nyt 7,2kg ja on 62cm pitkä. Pää oli jo 42cm. Iso poika siis. Neuvolatäti sanoi, että vellien käyttö on hyväksi, kun näinkin potra poika on ja ettei maito kauaa pitäisi nälkää. Eino sai rotarokotteen suun kautta ja siitä ei tykätty. Oli sellainen itse naamalla. :D Neuvolatäti sanoi myös, ettei ole koko uransa aikana nähnyt 2kk vauvaa, joka juttele näin paljon!

Lauantaina ja sunnuntaina matkataan Juvalle taas koiranäyttelyyn. Maltti on lauantaina ja sillon esitettävänä on myös kaksi belgiä. Sunnuntaina esitän bokserin ja stabyn. Kiirettä siis pitää!

Minun kehitykseni vauvana

Ajattelin kirjoittaa omasta vauvakirjastani tietoja itsestäni vauvana. Myöhemmin on sitten kiva katsoa, miten erilailla Eikka kehittyy. :)

Syntymä

Syntynyt: 6.2.1990

Kellonaika: 10:14

Paino: 2830g

Pituus: 48cm

Lähtöpaino: 2910g

Silmien väri: Sininen

Hiusten väri: Musta

Ensimmäinen kuva minusta

Painoni

1 viikon ikäisenä 3070g

3 viikon ikäisenä 3560g

5 viikon ikäisenä 4660g

2kk ikäisenä 5880g

3kk ikäisenä 6730g

4kk ikäisenä 7420g

5kk ikäisenä 8200g

6kk ikäisenä 9020g

1 vuoden ikäisenä 10 440g

2 vuoden ikäisenä 12 800g

Ulkoilemassa

Pituuteni

3 kuukauden ikäisenä 62cm

6 kuukauden ikäisenä 68,9cm

1 vuoden ikäisenä 76,5cm

2 vuoden ikäisenä 90,5cm

Tästä valokuvasta äiti piti eniten (en kyllä ymmärrä miksi? :D)

Kehitykseni

Hymyilin 1kk

Seurasin kohdetta katseellani 3vko

Nostin pääni 1kk

Istuin 8kk

Konttasin 8kk

Seisoin 11kk

Otin ensimmäiset askeleeni 11,5kk

Kylpyhetki

Muuta huomioitavaa

Ensimmäinen kiinteä ruoka oli ruusunmarjasose. 

En pitänyt puuroista ja velleistä.

Viihdyin parhaiten autossa, baby-sitterissä, pomppukeinussa ja rattaissa. 

Ensimmäisen matkani tein 2kk ikäisenä Tampereelle Lohjalta.

Ensimmäisen ulkomaanmatkani tein 2,5kk ikäisenä Ruotsiin. 

Paras lastenohjelma oli mielestäni Muumit.

Ensimmäinen leluni oli pehmeä pupu. 

Rhodoksella lomailemassa

Jälkitarkastus

Kirjoittelu on taas käynyt vähiin, kun ohjelmaa on ollut senkin edestä. Aloitetaan siis viime viikosta.

Viime viikkona jouduin soittamaan ensineuvoon ja kysymään, mitä teen. Alapää oli niin kipeä, etten meinannut pystyä kävelemään tai tekemään mitään muutakaan. Lisäksi vuodin kellertävää nestettä. Ensineuvosta ohjasivat sitten suoraan päivystykseen. Eikka oli mummilla hoidossa ja menin istumaan päivystykseen. Sanoin onneksi jo ilmoittautuessa, että minulla on pieni vauva hoidossa, enkä ihan yöhän asti joutunut istumaan. Minua ennen olisi meinaan ollut 20 potilasta! Lääkäri teki sisätutkimuksen ja konsultoi gynekologia, joka määräsi 10pvä antibioottikuurin kahdella eri antibiootilla. Ilmeisesti pitkään olleet tikit olivat aiheuttaneet arpikudoksen tulehduksen. Yh! Nyt on kuitenkin jo huomattavasti helpompi olla.

Tänään oli sitten jälkitarkastus ja Eikan lääkärintarkastus. Ensin punnittiin Eino ja hän painoi jo hurjat 6090g ja pituuttakin oli 58,0cm. On kyllä huomattu, että kasvaa hyvin, kun 56cm vaatteet eivät enää mahdu! Hurjaa, kuinka nopeasti aika menee. Pipo oli kasvanut 41,3cm. Lääkäri kirjoitti: "Kasvaa hyvin. Nyt mennyt pelkkä korvike, koska äidillä antibioottikuuri, jonka aikana imetys kielletty. Lonkat ok, sydän ok, iho terve, kivekset +/+, jäntevä, virkku poika!" Lääkäriltä saatiin myös "lupa" aloittaa vellejä maidon kanssa niin saadaan korvikkeen määrää pienemmäksi. Poika kun tosiaan syö sen 1,5l korviketta/pvä! 

Hymypoika<3

Omaan jälkitarkastukseeni lääkäri kirjoitti: "Haava parantunut. Emätin ja portio siistit. Kohdun koko, kiinteys, liikkuvuus ja sisäelimet tavalliset." Hieman tulehtunut arpikudos kuulemma vielä punoittaa ja lääkäri sanoi, että tuo sivu voi vielä kiristää jonkin aikaa. Lähinnä petihommia ajatellen. Sain reseptin nyt minipillereille Desogestrel ja niitä kokeillaan puoli vuotta ja sitten PAPA-kokeisiin ehkäisyneuvolaan. 

Muuten meillä menee loistavasti. Äitiys rupee tuntumaan päivä päivältä paremmalta, kun ei ole enää kipuja. Eino syö samalla tavalla ja nukkuu ensimmäisen hetken 4h yöllä ja herää sitten vielä kerran 3h päästä. Kun häntä katsoo, hän hymyilee tunnistaessaan kasvot ja jokeltelee tyytyväisenä. Eilen myös ensimmäisen kerran läpsäistiin lelua! Äidillä voi alkaa pää pehmetä kotona ollessa. Eilen ajoin Juhoa hakemaan töistä ja Eino alkoi itkemään. Radiosta soi Haddaway - What is love. Selitin Eikalle, kuinka radiossa lauletaan siitä, mitä on rakkaus. "Joo kyllä se välillä on itkua ja kiukkuakin, mutta ei nyt sentään koko ajan!" Vähän itseäkin jo nauratti. 

Nyrkki maistuu

Huomenna suunnataan ensimmäiselle lomalle Forssaan irlanninsusikoirien erikoisnäyttelyyn. Takaisin tullaan vasta sunnuntaina. Sormet ristiin, että muistetaan kaikki Einon tavarat. Hänelle meinaan tulee meistä kaikista eniten tavaraa. On se vauvan mukaan ottaminen oma hommansa ainakin tavaroiden puolesta! Ensi viikolla päivittelen sitten kuvien kanssa viikonloppua paremmin!

Koulusuunnitematkin alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Mietin pitkään, mihin haen kouluun. Ajattelin, että aloittaisin tammikuussa 2015 opiskelemaan eläinklinikkahoitajaksi, jos kouluun pääsisin ja nyt selvisi, ettei kyseistä koulutusta ole enää tuossa koulussa. Siitähän se ahdistus sitten alkoi. Kävin vaihtoehtoja läpi ja puntaroin ja puntaroin. Nyt päätin hakea ensihoitajaksi tammikuussa 2015 alkavaan koulutukseen. Työ olisi sopivan hektistä minulle ja päivät erilaisia. Ja mikä tarkeintä, saisi tehdä työtä, millä on oikeasti tarkoitus. 

Maltti keinuttaa sitteriä

Ps. Einon kelakortti tuli! Nyt sitä kuulutaan virallisesti tähän oravanpyörään! Heija byrokratia!

3vko neuvola

Käytiin Eikan kanssa neuvolassa viime maanantaina. Ensin katsottiin arvot minun osalta, kun Eikka nukkui niin tyytyväisenä kaukalossa. Hemiglobiini oli noussut 107 ja verenpaine oli 123/83. Hyvinkin sama, kuin raskausaikana. Ylimääräisiä kiloja jäljellä 2,7kg eli reilu 10kg lähtenyt. Silti tunnen itseni isoksi kuin mikäkin. Kriisi! Puhuttiin imetyksestä ja sanoin, että imetän enää vain öisin, kun ei maito riitä. Öisinkin joutuu välillä korviketta lämmittämään. Neuvolatäti sanoi, että on hyvä edes osittain imettää, niin vauva saa vasta-aineet sitä kautta. Yöimetys kuulemma pitää myös yllä maidontuotantoa. Siltikin saan pumpattua vain 75ml yhteensä kummastakin, nyyh. Kysyin myös noista tikeistä, että koskakohan mahtavat sulaa, kun ne alkavat jo ahdistamaan. Niinpä lähdettiin neuvolassa purkamaan niitä. Parisenkymmentä saatiin pois. Osa oli tehty kaiken hyvän lisäksi vielä sulamattomalla langalla, eikä siitä kukaan tietenkään ollut informoinut. Niinpä iho oli jo sen verran ärtynyt ja rikki, että tikkien poisto oli vähintäänkin epämukavaa. Loput tikit poistetaan jälkitarkastuksessa 12.6.

Einon paino oli taas hienosti noussut 4890g ja pituutta 57cm. Alkaa käymään pienimmät vaatteet liian pieniksi jo. Samoin päänympärys oli jo hurjat 40cm!

Eino on alkanut ottaa nyt enemmän katsekontakteja, kun hänelle puhuu ja hymyilee, kun hänelle höpöttää. Katseltiin kuvia synnäriltä ja voi että tuo kasvaa nopeasti! Kohta jää vauva-aika taakse tätä tahtia. ;)

Ainiin! Pää nousee täällä jo hurjasti!

Ensimmäinen käynti neuvolassa

Tänään oli neuvolakäynti vauvan kanssa. Painoa oli tullut hienosti 4220g eli syntymäpaino ylitetty! Pituuttakin oli tullut lisää 3,5cm ja oli nyt 55,5cm. Terveydenhoitaja kirjoitti korttiin: "Söpö pikkumies. Suu, silmät, iho ja napa siistit. Mainiosti paino nousee!"
Jätkä oli muuten kiltisti, mutta vaatteet kun riisui niin närkästyttiin. Vähemmästäkin, kun tulee kylmä. Oma hemoglobiini oli noussut 99. Neuvolatäti sanoi sen olevan vallan hyvä ja naureskeli perään, että harvoinpa hän tuota arvoa normaalisti hyväksi sanoisi. Pääasia, että on noussut kuitenkin.

Sitten lähdettiin kohti Lahtea pikku-ukon kanssa. Koko automatkan hän nukkui kiltisti ja vasta perällä heräsi. Syömisen jälkeen alkoikin kauhea ihmettely, missä ollaan ja sitten nukahti taas. Eipä kyllä paljoa stresssaile. Ja niin. Saatiin samalla hankittua meille uusi autokin. Nyt on tila-auto alla ja mahtuu ajelemaan koirien ja vauvan kanssa.

Imetyksen kanssa on epäonnistumisia ja onnistumisia. Nyt olen tarjonnut aina rintaa syömisen aluksi ja mahdollisesti vielä toista, jos on nälkäiseksi jäänyt. Öisin, aamuisin ja päivisin rinta riittääkin ukolle, mutta iltaisin ei maitoa enää tule tarpeeksi ja silloin ollaan annettu lisäksi korviketta. Tuntuu, että hän imee niin tiuhaan iltaisin, ettei rinnat ehdi täyttyä. Tosin tiheällä imemisellähän vauva varmistaa maidontulon.

Yöt ovat menneet hyvin ja ollaan saatu nukkua aina 4-5h pätkissä, mikä sopii paremmin kuin hyvin. Normaalisti mennään nukkumaan ehkä klo 23 ja ensimmäinen herätys on klo 04. Jätkä on tosin nukkumassa jo ennen meitä. Toinen herätys on sitten vaihtelevasti klo 07-10, jolloin noustaan myös ylös. Juho nostaa vielä yöllä vauvan viereeni imemään ja vaihtaa vaipan, etten joudu kauheasti tikkejäni repimään.

Viikon päästä viikonloppuna on ristiäiset. Päivän päätähdelle pitäisi keksiä vielä asu. Oma mekko löytyi omasta kaapista ja on silitystä vaille valmis. Ensi viikolla pitäisi saada värjättyä vielä tämä takkupehko punaiseksi. Se on ihan väljähtänyt melkein ruskeaksi. Sitten vielä leipomiset ja ristiäispaikan kuntoon laittaminen. Toivotaan, että aurinko paistaisi ja voitaisiin olla ulkona.

Maltin ensimmäinen "virallinen" näyttely on helatorstaina Helsingissä. Aikataulut tuli jo nyt ja Maltti on ainoa irlanninsusikoira. Peukut pystyyn siis! Piina pitäisi viedä rokotuksille Jyväskylään 26.5 ja sitten voi unohtaa rokotukset marraskuuhun asti.

Isyyden tunnustaminen ja neuvolatädin kyläily

Eilen käytiin lastenvalvojalla tunnustamassa isyys. Täti oli hiukan kuivakan oloinen ja luki paperit suoraan meille, mitkä allekirjoitettiin. Hän myös kysyi, olenko ollut sukupuoliyhteydessä jonkun muun kanssa lapsen siittämisen aikoihin. Melkein alkoi naurattaa, sillä se olisikin ollut pelkästään aikamoinen saavutus mökillä ollessa keskellä metsää. :D Paperit saatiin kirjoitettua ja vahvistus tulee viimeistään kahden viikon päästä. Sitten päästään antamaan pojalle isän sukunimi. Ehkä minäkin sitten joskus saan saman nimen. :)

Eilen tuli myös neuvolatäti käymään. Saatiin paljon erilaisia lippusia ja lappusia mm. vauvan unesta, soseista ja vauvan ravistelusta. Neuvolatäti katsoi napatyngän ja sanoi sen olevan jo tosi paljon irti ja että tippuu kohta. Jätkän paino oli kasvanut enemmän kuin hyvin! Sairaalasta lähtiessä paino oli 3750g ja nyt painoa oli viikossa tullut melkein 200g eli 3920g! Eipä tarvitse stressata riittääkö oma maito.

Jätkä on ollut suhteellisen tiheästi syömässä. Onneksi yöt on nyt nukkunut hyvin ja herännyt 4-5h välein syömään. On itselläkin virkeä olo, kun saa nukuttua. Olen kyllä sohvallakin tosin päivisin torkkunut.

Eilen oltiin rupeamassa syömään ja jätkä oli vielä hereillä Juhon sylissä. Juho kysyi, mikä mahtaa olla jätkän suunnitelma. Meni ehkä minuutin verran ja sitten plörähti housuun sellainen satsi että. Kyllä naurettiin!

Seuraava neuvola on ensi keskiviikkona klo 15 ja siitä seuraava kerta onkin jälkitarkastus. Tikit kiristävät vielä vähän, mutta ovat vähemmän kipeät kuitenkin. Juholla alkaa työt ensi viikon perjantaina niin sinne asti on hieman helpompaa. Sitten pitäisi yrittää jo pärjätä itsekseen vauvan ja koirien kanssa, hui! No ei se muuten ongelma ole, kunhan nuo tikit saa vain pois.

Tänään posti yllätti mukavasti ja toi ystävältäni paketin, missä oli vauvan vaatteita. Lisäksi uusin vauva-lehti odotti laatikossa. :) Harkittiin mökille lähtöä viikonlopuksi, mutta auto ei taida olla niin hyvässä kunnossa, että pystyttäisiin niin pitkälle ajamaan. Kohta pitäisi uusi auto hankkia. Voi stressi...

Viikko takana!

Jätkä täyttää tänään jo viikon! Muutama yö nukuttiin tosi huonosti, mutta nyt jätkä on alkanut nukkumaan 3-4h jaksoja öisin niin helpottaa kummasti. Herää silloin syömään ja nukahtaa yleensä tissille.

Eilen käytiin kaupassa ja apteekissa ensimmäistä kertaa. Oli pakko lähteä hakemaan Buranaa tuohon alapään särkyyn. Autossa istuminen ja pieni kävely saa särkemään aivan mielettömästi, mutta nyt vessassa käyminen ja suihkuttelu on jo suht kivutonta. Hieman tikit kiristää, mutta paranemaan päin! Uskalsinpa jopa kurkistaa peilillä, mitä siellä on tehty, mutta eipä tuosta turvotuksesta hirveästi osaa mitään sanoa. Voi olla, että makuuhuoneen puolella on hetken aikaa hiljaista! :D

Maito on lähtenyt kunnolla nousuun ja täysimetyksellä mennään. Nännit ovat kärsineet ja jouduin siksi taipumaan nännikumiin ja Lansinohiin. Nännikumista en kuitenkaan ota paineita sillä maitoa tulee kuitenkin kunnolla ja sen ansiosta pystyn imettämään. Muuten ei tulisi yhtään mitään. Eilen pumppasin hieman maitoa pakkaseenkin talteen. Vaikka ei sitä jätkän syömisen jälkeen saanut kuin kaksi jääpalallista. :)

Kävin vaa'alla tänään ja raskauskiloja on jäljellä 3,3kg. 3 päivää synnytyksen jälkeen oli vielä 6kg! Hurjaa vauhtia häviää. Vatsakin on jo aika hyvin kadonnut, vaikka onkin kuin puolityhjä ilmapatja. :D Katsotaan, jos tänä kesänä vielä bikinit päälle saisi.

Päivä on mennyt ristiäiskutsuja askarrellessa ja kohta ne postiin tipahtavatkin. Tänään kävi jätkä myös ekaa kertaa kylvyssä. Odotettiin kamalaa huutoa, kun hän ei pidä ollenkaan märästä ja kylmästä, mutta hyvin viihtyikin ja sitten olikin taas hyvä nukkua. Hereillä ollessaan tutkailee jo kauheasti ympärilleen. :) Torstaina tulee neuvolatäti kylään punnitsemaan. Nähdään paljonko ollaan saatu painoa takaisin. Osastolta lähtiessä painoa oli reilu 3700g. :)

Loppuun vielä muutama kuva jätkästä sekä vatsastani.

Aurinkoa päivään!

Tänään käytiin päivällä Juhon isällä tyhjentämässä taloa lisää ja mukaankin tarttui yhtä sun toista. Aurinko paistoi ja oli mielettömän lämmin. Ilman takkia pärjäsi paremmin kuin hyvin. Koiratkin sai olla ulkona ja touhuta omiaan.

Pari päivää olin miettinyt vauvan hiljaisia likkeitä, mutta ajattelin niiden johtuvan loppuraskaudesta. Nyt soitin kuitenkin synnärille ja pyysivät näytille varmuuden vuoksi. Käyrillä makoiltiin varmaan tunnin verran. Ensin kone alkoi hälyttämään, kun vauvan syke näytti 68. Se loppujen lopuksi johtuikin siitä, että anturi oli liikahtanut ja laskikin omaa sykettäni. Toisella kerralla kone hälytti liian korkeasta sykkeestä ja silloin irroitettiin käyriltä muutenkin. Supistuksia piirtyi taas tasaisesti, mutta voimakkuudeltaan korkeintaan 40. Eivät edes olleet juurikaan kipeitä, lähinnä puristivat keuhkoja ikävästi.

Lääkäri ultrasi ja teki sisätutkimuksen. Kaikki hyvin ja painoarvio himpun alle 4kg. Supistukset olivat edes jotain tehneet ja auki olin 2cm. Lääkäri kehoitti nyt tekemään ahkerasti lenkkejä, joilla saadaan supistuksiin lisää tehoa, eli huomenna lähdetään taas kävelemään. Yliaikaisuuskontrolli saatiin 28.4 klo 10. Varmistin vielä kätilöltä, että onhan tämä deadline, että viimeistään silloin käynnistetään ja kätilö sanoi, että on. Silloin siis kamat mukaan ja sairaalaan. Ihanaa, ettei tarvitse enää elää sumussa sen kanssa, että koska sitten lähtevät käynnistämään jos lähtevät. Fiilis parani huomattavasti!

Kotiin tullessa olin jo vuotanut hieman verensekaista vuotoa, eli lääkärin ronklaaminen sai ehkä jotain aikaan! Nyt on selkeästi kipeämmin myös supistellut. Toivoakin siis edes vähän on! Hyvällä tuurilla meillä on vauva ennen vappua, jee! Viikko kulu nopeasti! Keskiviikkona vielä viimeiseen neuvolaan ja sitten onkin taas muutama päivä vain odottelua.

Rv38+3 ja neuvola

Tänään aamulla oli taas neuvola. Pissa ja paineet olivat hyvät, mutta turvotus oli aikaan saanut reilu 2kg painonnousun viikkoa kohden, oho. Streptokokki oli positiivinen, joten antibioottitippaan joudutaan synnytyksessä. Hemoglobiini oli laskenut ennestään ja oli nyt 88. Pikkuhiljaa se kapuaa alaspäin. Neuvolantäti toivoikin, että synnytys lähtisi nyt pian käyntiin. Uusi käynti olisi sitten viikon päästä tiistaina, jolloin jo 39+4. Toivon, että lähtisi syntymään ennen sitä, mutta pahoin pelkään toivovani liikoja.

Olen alkanut tulla skeptiseksi supistusten ja kivun kanssa. Tuntuu, että kipu on niin jatkuvaa, etten enää erota sitä supistuksiksi. Neuvolassakin kohtu oli kuulemma kivikova, enkä itse tuntenut mitään. Hormoonit heittelevät ja tekisi mieli vain itkeä koko ajan. Tai sitten itkeä tätä oloa, en tiedä.

Kysyin neuvolasta, koska lähtevät viimeistään käynnistämään, jos synnytys ei lähde käyntiin. Olen kuullut, että raja olisi 41+6, mutta täälläpäin kuulemma lasketun ajan jälkeen lähdetään jo äippäpolille. Parhaimmassa tapauksessa siis jo ensi viikolla!

Tänään taidan sukeltaa sohvan uumeniin piiloon ja juoda mansikkahilejuomaa, (poistaa kuulemma nesteitä.) Huomisen on pakko olla parempi päivä.

Äippäpoli ja turhautuminen

Eilen oli äippäpolin aika. Ensin taas käyrillä, johon jälleen piirtyi selvät supistukset säännöllisesti. Verenpaineet oli pikkaisen koholla, mutta eivät pahasti ja pissa puhdas. Erikoislääkäri kokeili vatsan päältä ja sanoi pään painuneen syvälle lantioon. Kohdunsuussa ei muutosta juurikaan. Sanoi, etteivät lähde ensimmäistä käynnistämään, mutta jos olisi toinen lapsi kyseessä niin olisivat jo käynnistäneet. Tavallaan siis todella turha sairaalakäynti. Oli kyllä taas hormooneille tilaa, kun teki mieli vaan itkeä turhautumista. Kai se on unenpuute, mikä tuon olon tekee. Osittain kai myös se, kun en tee päivisin mitään. Juho tekee pitkää päivää töissä ja sillä aikaa itse istun kotona seinää tuijottaen. Nyt on sen verran tiukempaa rahankin kanssa, etten voi lähteä mihinkään. Juho ehdotteli kauneushoitoja tai vyöhyketerapiaakin, mutta turhan tyyriitä ovat nyt.

En jaksaisi olla enää hetkeäkään raskaana. Vatsa painaa, kävely sattuu alapäähän. Tuntuu, kuin joku olisi potkaissut jalkoväliin ja sinne olisi tullut verenpurkauma. Kaikki mahdolliset kotikonstit on käyty läpi. En enää edes jaksa yrittää. Kaikki puhuvat siitä, ettei varmasti mene laskettuun asti, kun paikat ovat jo niin kypsät, mutta tavallaan olen ihan varma, että vasta vappuna syntyy. Nyt paino oli 3,6kg eli täysiaikaisena painaisi jo 4kg. Alkaa ahdistaa tuo iso kokokin. Ensimmäisestä lapsesta ei haluaisi saada pahoja traumojakaan synnytyksestä. Vaikka vain arvioita ovatkin.

Huomenna sentäs jotain ohjelmaa, kun lähdetään koirien kanssa mätsäriin. Voi päiväksi unohtaa kodin luuttuamisen ja kaappien järjestelyn. Tasan kaksi viikkoa laskettuun. Jätkä, tule jo!

Väsymys

On tullut rampattua taas niin paljon lääkärissä, että huhhuh. Aina sama tilanne: käyrälle piirtyy säännölliset supistukset alle 5min välein, mutta paikat ovat vain 1,5cm auki. Kohdunkaula sentäs on kadonnut. Päivät ovat olleet vaikeita, kun öisin saan nukuttua max 4h vihlomisten takia. Päivällä ei meinaa jaksaa tehdä mitään.

Eilen kävin neuvolassa. Kaikki edelleen ok ja otettiin samalla streptokokkinäyte. Sieltä mentiin painoarvioon äippäpolille. Lääkäri ultrasi ja sanoi, että lapsi kasvaa hienosti omalla käyrällään, vaikka pää onkin iso. Painoarvio oli nyt 3350g eli jos laskettuun menee niin tulee painamaan n. 4kg, hui! Kysyttiin, mitä voidaan tehdä sille, etten pysty nukkumaan, mutta ei kuulemma oikein mitään voi tehdä. Ehdotti, että tulisin osastolle pariksi päiväksi ja saisin vahvempaa kipulääkettä, mutta tyrmäsin ehdotuksen samantien. Ennne rv38 eivät kuulemma lähde käynnistämään ja nyt saatiin uusi aika polille torstaiksi ja katsotaan, mitä sitten tehdään. Silloin onkin jo rv37+6. Tuli pienet hormoni-itkutkin itkettyä. Myöhemmin nolotti, mutta lähinnä turhautti tuo nukkumattomuus. Papereihin oli myös merkitty, että kun tulen synnyttämään, pitää ottaa verikokeet ja tilata valmiiksi lisäverta. Hemoglobiini on tosiaan taas laskenut ja on nyt 93. Millään sitä ei saa nousemaan.

Eilen kokeiltiin vielä illalla kaikki S:t ja Juho paineli lisäksi akupisteet jaloista läpi. Pisteet on vieläkin kipeet ja saivat tänään aikaan muutaman ikävän tuntuisen supistuksen, mutta muuten ei vielä edistystä. Laitettiin myös kämppä uuteen järjestykseen.

Nyt vain odotellaan ja odotellaan ja turhaudutaan. Pahoinvointikin on alkanut uudestaan ja syöminen on mitä on. Jos saisi nukuttua niin en valittaisi! Vaikka tällä hetkellä turhauttaakin, että vain valitan jatkuvasti. Pahoittelut!

Synnytystapa-arvio

Synnytystapa-arvio tehtiinkin jo eilen synnärillä. Lääkäri oli venäläinen tomera nainen. Oli kyllä naurussa pidättelemistä! Ultrasi pitkään vauvaa ja kertoi tarkkaan kaikki osat. Kaikki oli rakenteellisesti kunnossa. Mittoja ottaessa pudisteli ja pyöritteli päätään useasti ja lopuksi sanoi, että vauva on tosi iso viikkoihin nähden. Kysyi, onko kummankaan suvussa diabetesta ja kun kielsimme asian, kysyi koska minulla on sokerirasitus. Minulla on hänen mukaansa radi, koska vauva on niin iso. Kerroin arvojen olleen ihanteelliset. Vauva vastasi siis kooltaan keskimäärin viikkoja 41+. Kaikki mitat olivat yläkanttiin, suurimpana pää. Lääkäri sanoi myös, että minulla on pieni maha vauvan kokoon nähden, mutta johtuu kuulemma siitä, että itse olen niin pitkä.

Nyt saatiin uusi painoarvio 10pvän päähän ja siellä lääkäri katsoo uudestaan, mitä tehdään. Jos kasvu näyttää yhtä kovalta, aion pyytää käynnistystä aiemmin. En ensisynnyttäjänä halua tunkea hervotonta vauvaa ulos väkisin.

Jätkällä on nyt tosi vähän tilaa ja itseänikin ahdistaa jo pelkkä oleminen. Kumartuminen alkaa oksettamaan ja sohvalla makaaminenkin on ikävää. Välillä kantapää tunkee kyljestä ulos ja sen saa tökkäisemällä takaisin. Raskausaika ei tunnu enää yhtään hehkeältä. Lähinnä tuntuu vain isolta. Ketterä kuin gepardi, kyllä!

Muuten päivät ovat sujuneet hitaasti ja uneliaasti. Juho on pitkiä päiviä töissä ja itse en keksi kotona oikeastaan mitään tekemistä. Olen järjestänyt kaikki, mitä täällä voi järjestää ja siivonnut joka päivä. Pakkaseen en viitsi enempää leipoa, mutta en myöskään jaksaisi vain lukeakaan koko päivää. Vauvan vaatteet voisin vielä uudemman kerran järjestää ja kiinnittää hyllyihin kokojen numerot, jotta tietää mistä mitäkin löytää. Kohta alan varmaankin neuroottisesti hinkkaamaan seiniä hammasharjalla. :D

Huomenna olisi tarkoitus käydä Juhon äidillä syömässä ja auttamassa tietokoneen kanssa. Ensi viikolla onkin vain Maltin rokotukset tiistaina. Kovasti sitä haluaisi tehdä jotain, mutta en tiedä antaako oma jaksaminen periksi. Onneksi hyvä ystäväni lupasi tulla tänne pitämään seuraa minulle, niin en täysin turhaudu.<3 Muutenkin kyläilyseura olisi tervetullutta! Harmi, että kaikki hyvät ystävät asuvat niin kaukana...

Loppuun vielä pari kuvaa! Elikä uusin ultrakuva jätkän kasvoprofiilista ja tämän päivän masu (rv36+0.)