![]() |
| Kreikka 2011 |
![]() |
| Egypti 2012 |
![]() |
| Kreikka 2011 |
![]() |
| Egypti 2012 |
![]() |
| Eikka ABClla |
![]() |
| Maltti meni piiloon |
![]() |
| Pojat oli vähän väsyneitä |
Maanantaina oli siis neuvola, missä kaikki oli hyvin jälleen. Pissa oli puhdas, RR 126/77 ja sf-mitta 30cm. Mitta ei kuulemma ole paljoa kasvanut, kun vauva on jo laskeutunut niin alas. Terveydenhoitaja kehoitti kantamaan neuvolakorttia mukana, jos synnytys lähtee käynnistymään pikku hiljaa.
Eilen lähdettiin käymään Ikeassa. Huh, mikä reissu oli. Kun vihdoin oltiin saatu kaikki ostettua ja päästiin illasta kotiin, piti kaikki vielä järjestää paikoilleen. Olin totaalisen loppu ja istuin vain lattialla. Tuli melkein itkupotkuraivari, kun oli niin ikävä olla. Kirosin loppuraskauden maan alimpaan helvettiin kaikkien kipujensa kanssa. Onneksi Juho ymmärtää hetkelliset ärtymykseni ja paineli jalkoja ja hartioita ja olo parani edes hieman. Yöllä sitten veti kummastakin pohkeesta suonta vuorotellen ja meinasi taas usko loppua. Aamulla olinkin huonolla päällä taas. Ajettiin toinen auto huoltoon ja heitin Juhon töihin.
Tänään alkoi oikeasti kipeät supistukset. Hyvä, että tiellä pysyi, kun ajoin takaisin kaupungilta. Onneksi näitä on nyt tullut vain n. tunnin välein. Tiskasin ja leivoin vielä kotona ja laitoin saunan päälle, että pääsisin hetkeksi rentoutumaan. Juho naureskeli jo, että katsotaan ollaanko ensi yönä synnyttämässä, mutta tuskinpa nämä vielä siihen johtavat. Nyt vain lepoa ja rentoutumista ilta.
Lauantaina ajeltiin aurinkoiselle Tampereelle. Käytiin kummitädillä kahvilla ja pyörähdettiin maltillisesti Ikeassa. Hankittiin muutama tarjoilukulho, soppakauha, pari tuoksukynttilää, pikkupyyhkeitä, pari nokkamukia, vaipparoskis, yövalo ja hylly. Oli rankkaa kävellä niinkin isossa kaupassa, mutta päätettiin hakea kuun lopussa vielä vähän keittiötarpeita. Sitten mentiin mummolle, jossa pöydät taas notkuivat ruokaa. Syötiin hyvin ja katseltiin kuvia meidän Intian reissulta ja mentiin lopuksi nukkumaankin suht myöhään. Tai no meidän myöhään. Ei kello ollut kuin 2130. :)
Lauantaina menin laitattamaan itselleni rastat ja Juho meni sillä aikaa kaverillensa. Kyllä oli rankkaa istua reilu 6h paikallaan! Loppujen lopuksi kävin vessassa ja kun olin lähdössä, holahti housut märäksi! Melkein tragikoominen tilanne! Hyppäsin autoon ja sanoin Juholle, että joko pissasin housuuni tai sitten humahti vähän lapsivettä. Naureskelin kuitenkin, ettei ole mikään kiire ja niinpä ajettiin takaisin kotikaupunkiin. Siellä soitin sitten synnärille ja kysyin, miten pitäisi toimia. Alkuun sanoi, että voin rauhassa yön yli odottaa ja tarkistuttaa asian huomenna neuvolassa, mutta vähäisten viikkojen takia pyysi lopulta näytille. Sanoi myös, että pitäisi ottaa sairaalakassi mukaan, jos joudun sinne jäämään. Ensiavusta sairaanhoitaja ohjasi meidät iloisesti synnytyssalien oville ja höpötteli ihanasta maalisvauvasta. Oli pakko sanoa, että toivotaan että on väärä hälyytys, kun laskettuun on kuitenkin vielä reilu kuukausi. Synnärillä mentiin käyrille, jossa jätkällä oli kivaa möyriä. Hyvä käyrä kuitenkin ja muutama supistus, mitä en edes tuntenut. Kätilö teki varovaisen sisätutkimuksen ja edelleen olen kuulemma sormelle auki. Pää ja sikiökalvot tuntuivat selvästi, eli tosi alhaalla kyllä oleilee jo. Onneksi tikkutesti näytti negatiivista eikä kyseessä siis ollut lapsivesi vaan varmaankin vesittynyt valkovuoto! Kyllä säikäytti! Sanoin käyrillä maatessa Juholle, etten aio vielä synnyttää, kun en ole henkisesti valmis! Ja parempihan olisi, että täysiaikaisena syntyisi vaikka nytkin on vauva jo hyvässä kunnossa. Juttelin kotiin mennessä vauvalle, että kaksi viikkoa saisi vielä sisällä olla ja sitten tervetuloa! Katsotaan ottaako oppiin.
Tänään järjestin vauvan tavarat paremmin ja roudasin kaikki steriloitavat tavarat yläkertaan. Vaunuihin asensin kosteussuojan, mutta pinnasänkyyn jäi vielä laittamatta. Samoin hylly ja yölamppu jää Juhon asennettaviksi. Ärsyttävät naulat ja ruuvit ja pah!
Nyt on muuten virallisesti lähtenyt maitobaari käyntiin! Rapsuttelin tossa yksi ilta tissin alusta, kun huomasin rintojen alkavan vuotaa tällöin. Hurjaa!
Nyt nokka kohti neuvolaa! Päivittelen sitten sieltä saadut tiedot tänne.
En ole vähään aikaan taas päässyt kirjoittamaan, kun läppäri sanoi itsensä irti. Kummankaan meidän läppäri ei toimi, mutta onneksi kännyköissä on netti. Tällä on vaan todella huono lisätä kuvia.
Lauantaina lähdettiin töiden jälkeen ajamaan kohti Oulua. Juho toi töistä tullessaan minulle kukkakimpun. Se oli todella suloista. Olen ihmisenä tosi huono näyttämään innostusta tai kiitollisuutta kauhean hyvin ja matkalla puhuttiinkin asiasta. Juho onneksi sanoi näkevänsä sen minusta kuitenkin ja hyvä niin. Olisi kauheaa loukata jotakin vain, koska se on osa luonnettani.
Matka oli pitkä! Onneksi autossa oli hyvät penkin, niin selkä ei pahemmin alkanut särkeä. Pysähdyttiin pari kertaa vessaan ja ostamaan kahvia/teetä, mutta ajettiin silti suhteellisen yhtämittaa. Lähdettiin täältä kahden jälkeen ja perillä oltiin seitsemän jälkeen. Pentu kyytiin ja paluumatka alkoi. Minä ajoin Ouluun ja Juho takaisin. Paluumatkalla alkoi väsyttämään mielettömästi ja nukahdin pari kertaa. Kuopiossa käytiin mäkkäristä hakemassa ruokaa ja siitähän se riemu repesi. Jätkä alkoi potkimaan tuhottomasti, kun söi ja minulla alkoi olla jo tuskallinen olo. Potkut osuivat suoraan rakkoon ja kylkiluihin ja seuraavaan vessaan olisi 50km matkaa. Lopuksi löydettiin P-paikka, missä oli wc, (Mihin en kyllä olisi mennyt jos ei olisi ihan pakko ollut,hyi!) Loppumatka meni kuin koomassa. Kaikki tuntui todella epätodelliselta ja kotiin päästessä yöllä klo kaksi, oltiin jo ihan puolikuolleita. Sänkyyn peiton alle ja kuuntelemaan koiran uikutusta, mikä onneksi loppui todella nopeasti.
Eilinen päivä meni kotona ollessa ja siivotessa. Tehtiin suklaachip-cookieita ja kukkakaaligratiinia ja haettiin Teho Juhon äidiltä. Pojat tulikin samantien toimeen, eikä kanikaan ollut ongelma. Toisaalta Maltti tuskin ymmärsi, mikä se edes on. Illalla olin taas todella väsynyt ja huonolla päällä. Ihan itseäkin ärsyttää, kun koko ajan olen niin ärtynyt. Ei tarkoitukseni oli tiuskahdella, mutta en vain mahda sille mitään. Väsymys on lisääntynyt selvästi ja unentarve lisääntynyt. Ruokahalu taas on kasvanut.
Huomenna olisi aamuvuoro ja illalla perhevalmennus. Tänään ajattelin ottaa ihan rauhassa ja käydä ehkä vähän koiria kuvaamassa ulkona. Pääsevät riehumaan yhdessä. Ihan mahdottomia sisällä. Lisään tähän nyt kännykällä muutaman kuvan, mutta ne asettuvat varmasti tyhmästi tekstiin. Katsoo, jos jossain vaiheessa saisi uuden läppärin hankittua!