Helsingin reissu taaperon kanssa

Torstaina lähdettiin kohti Helsinkiä. Juna lähti aamulla klo 7:09 ja jouduin herättämään Einon ajoissa. Juho kantoi matkasängyn ja laukun junaan ja minä roudasin hoitolaukun, oman laukun ja Einon vaunuineen junaan. Istumapaikat oli junan yläkerrassa leikkialueen vieressä ja Eino oli enemmän kuin innoissaan. Välillä juostiin käytävää päästä päähän, käytiin kurkkimassa muiden matkustajien paikoilla ja ikkunoissa. Oli tällä mammalla masunsa kanssa hieman juostavaa! Ravintolavaunussa kävin pikaisesti juomassa teetä ja Eino joi maitonsa samalla sylissä. Omalla paikalla katsottiin fröbelin palikoita tabletilta ja sitten Eino nukahtikin syliin. Junamatka oli pirun raskas, mutta mitäpä muuta sitä voi olettaa viimeisellä kolmanneksella raskaana.

Oma junalippu maistui hyvältä!

Välillä katsellaan maisemia

Unet äidin sylissä

Helsingissä käytiin syömässä Memphisissä, josta Eino sai tarjoilijalta kumiankan. Kaupungilla käytiin ostamassa Einolle vaatteita ja tarttuipa mukaan Veikallekin kesäpuku. Sitten alkoi matka bussilla siskoni luokse. Matka kestää normaalisti 30 min, mutta nyt jäätiin ruuhkiin jumiin ja matkaan meni reilu tunti. Onneksi Eino nukkui koko matkan sylissä ja matka meni hyvin.

Tädin sylissä

Bussimatkan unet

Perjantaina lähdettiin Linnanmäelle. Eino oli aika väsynyt koko ajan, sillä siskollani ei ollut pimennysverhoja ja Eino nukkui huonosti. Käytiin vetämässä narua ja pelaamassa paria muuta peliä, mutta laitteisiin ei menty. Eino alkoi näyttää väsymisen merkkejä ja annoin maidon lastenhoitohuoneessa, mihin Eino nukahti syliin. Tuli siinä äidillekin hieman uni silmään samalla.

Karusellin kyydissä

Äiti ja äidin iso vatsa

Juho tuli pe-la yönä ja lauantaina päätettiin lähteä korkeasaareen. Eino tykkää kauheasti eläimistä ja aivan mieletön kokemus se olikin pienelle miehelle! Sormi oli pystyssä jatkuvasti ja osoiteltiin kaikkia eläimiä, mitä nähtiin innosta hihkuen. Parasta taisi olla valkoposkihanhet, mitkä pesivät ympäri saarta. Olivat myös hirveän kiukkuisia ja meinasivat monta kertaa käydä päälle. Juho joutui kerran humauttamaan yhtä hoitolaukulla, kun ei oltaisi muuten päästy niiden ohi. Äiti kutsui kovaan ääneen riikinkukkoa fasaaniksi, (hups), ja siitäkös riemu repesi reissulla. Myös apinoista Eino tykkäsi kovasti ja matka takaisin tädille syötiinkin mansikoita ja nukuttiin.

Sunnuntaina oli koiranäyttely Riihimäellä, minne meidän koira oli ilmoitettu. Oltiin aamulla jo klo 9 paikalla ja Juho vaunuili Einon kanssa ympäri näyttelyaluetta. Eino viihtyi ja osoitteli koiria hihkuen. Koiramme oli rotunsa paras, joten piti jäädä odottelemaan ryhmäkehiä, mitkä alkaisivat klo 15. Käytiin abc:lla syömässä ja näyttelypaikalle takaisin tullessa laitettiin näyttelyteltta pystyyn. Oli muuten aikamoinen operaatio, kun tuuli oli puuskittaista ja kovaa. Teltassa oli mukava tuulensuoja ja Eino viihtyi kun sai tepastella nurmikolla ja leikkiä traktorilla. Nukahti loppujen lopuksi Juhon syliinkin. Tarkoitus oli lähteä vasta maanantaina kotiin, mutta koska Eino oli niin väsynyt niin päätettiin lähteä jo sunnuntaina illasta ja Eino saikin nukuttua melkein koko matkan eikä edes kotona herännyt vaikka vaihdettiin vaippa ja yöpuku päälle.

Tänään on podettu "matkalagia". On väsyttänyt ja etonut ja pää on särkenyt. Vatsa on tuntunut valtavalta ja nyt alkaa huomaamaan, kuinka vaivalloista alkaa kulkeminen olla. Kuitenkin reissu oli kaikinpuolin antoisa ja Eino viihtyi! Kuitenkin voisin lisätä muutaman vinkin matkalle taaperon kanssa:

- Pakkaa mukaan helposti syötäviä ruokia (meille hitiksi osoittautui välipalapussit, joista Eino sai itse imeskeltyä välipalan.

- Älä kiirehdi tai luo turhan tiukkaa aikataulua. Lapsi nukkuu, kun häntä väsyttää ja syö, kun on nälkäinen. 

- Muista hattu ja aurinkolasit, jos on aurinkoista!

- Varavaatteet pelastavat päivän, jos vaippa jostakin syystä vuotaa.

- Pienet helposti kannettavat lelut pelastavat oman ruokailusi. 

- Iloitse lapsesi kanssa, sillä pienetkin asiat tekevät heidät onnellisiksi. 

Onko teillä muita ohjeita listaan? 

Äippäpolikontrolli

Tiistaina oli taas äippäpolikontrolli. Pissa oli puhdas, käyrä hyvä vaikka muutama supistus olikin ja paineet hyvät. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun lääkäri kutsuikin sisälle. Lääkäri oli tuttu minulle, sillä hän leikkasi sillon kohdunulkoiseni. Hänen lisäkseen huoneessa oli nuori mies(!!)lääkäri. Sairaalaan oli kuulemma juuri saatu uusi ultraäänilaite, jota sitten samalla testattiin. Ensin lääkäri paineli vatsaa ja teki sisätutkimuksen ja katsoi alakautta ultralla. Tilanne ei onneksi ollut muuttunut mihinkään eikä enää ylimääräisiä kontrolleja tarvita. Sain laittaa housut päälle ja sitten alettiin testaamaan laitteen 3D-ominaisuuksia. Oli suhteellisen hölmö olo, kun huoneessa oli kolme ihmistä, jotka kaikki opettelivat laitteen käyttöä ja minä makoilin sängyllä kuin mikäkin mallinukke. Tosi hyvin näkyikin ja siellä se pieni Veikka imeskeli käsiään ja käänteli päätä pois edestä. Katsottiin vielä, että varmasti on poika ja siellähän se vehje oli komeasti pystyssä! 

Lääkäri oli jo pyyhkimässä geeliä pois, kun kysyin miten sen pään koko. Hän oli hieman ihmeissään, mutta ultrasi uudestaan ja teki painoarvionkin. Painoarvio oli 2002g eli paria viikkoa edellä kasvaa, mutta se pää... Vastasi nyt viikkoja 35+. Kysyin, miten nyt toimitaan ja lääkäri sanoi, että laskettuna käynnistetään. Silloinhan tuo pää on aivan hirmuinen taas! Synnytystapa-arvionkin sain vasta rv38+2. Sairaalasta päästyäni hajotti tosi paljon ja kaikki hyvät tunteet tulevasta synnytyksestä kyllä väistyi. Huomenna pitää soittaa neuvolaan ja varmistaa, että mitä ihmettä tämän asian kanssa nyt tehdään, sillä uutta reilu 38cm päätä en ajatellut puskea ulos.

Tärkeintä kuitenkin, että Veikalla kaikki hyvin! Huomenna lähdetään minilomalle Helsinkiin ja palataan maanantaina. Palaan siis blogiin ensi viikolla reissumme merkeissä!

Korvatulehdus

Einolle rantautui korvatulehdus. Viikon verran oli hengitys rohissut ja ollut yskää, mutta ei kuumetta. Sitten yksi aamu alkoi haromaan oikeaa korvaa ja soitin lääkärille ajan. Lääkärissä Eino oli hyväntuulinen itsensä ja ihmetteli paljon kaikkea ympärillä. Kiltisti antoi katsoa korvat ja toisessa korvassa olikin tulehdus. Saatiin siis antibioottikuuri ja särkylääkettä. Edelleenkin korva vähän häiritsee, mutta suurimmaksi osaksi ollaan tyytyväisiä.

Kirjoittteleminen on jäänyt hieman, kun työt pitävät kiireisenä. Kaksi päivää olen ollut pitkässä aamuvuorossa ja kyllä tuntuu polvissa. Ilta on kulunut sohvan nurkassa kaurapussi polvissa. Saatiin eilen vietyä tavaraa kirpputorille myyntiin ja nyt sormet ristiin, että saadaan vähän taskurahaa!

Lomasuunnitelmat muuttuivat, eikä lähdetä nyt etelään vaan pienemmälle lomalle. Ajateltiin ensin risteily ja sitten miniloma Helsinkiin. Muutama päivä ihan vain oman perheen kesken. Tuntuu, että on ollut niin paljon kaikkea stressattavaa, että ei ole kunnolla pystynyt hengähtämään. Loma on siis enemmän kuin tarpeellinen.

Onko teillä ehdotuksia minilomalle? 

Etelään!

Loma-anomus tehty töihin,  Einon passi hankittu ja matkoja katsottu. Meidän perhe suuntaa siis etelän lämpöön 9.11! Vielä ei olla lopullista matkakohdetta lyöty lukkoon, sillä ajattelimme lähteä äkkilähdöllä. Ei oikeastaan mitään väliä kunhan on lämmintä! Vaihtoehtoina lähinnä Kreikka, Espanja ja Turkki. Ehkä myös Egypti. Kreikassa olin itse viimeksi vuonna 2011 2 viikkoa. Tällöin matkakohteena oli Rodoksen Ixia. Espanjassa kävin 2012 interrail reissulla pyörähtämässä Barcelonassa. Siitä edeltävä kerta on ollut joskus ihan pienenä. Turkissa en ole ikinä käynyt, mutta sisko on siellä muutaman vuoden asunut, kun on matkaoppaana ollut. Egyptissä taas kävin 2012 Hurghadassa. Jokaisessa maassa on omat viehätyksensä ja meidän perhe tulee kyllä reissaamaan. Kun Eino on vanhempi lähdetään vielä siellä Intiassa käymään uudelleen.

Kreikka 2011

Facebookin kautta löysin yhden ihmisen, jolta voidaan lainata matkarattaita reissulle, joten niitäkään ei vielä tarvitse lähteä kiireellä ostamaan. Haluan kuitenkin vertailla ja löytää meille ne oikeat rattaat. Muutaman kivan viileän paidan löysin Einolle kirpputorilta. Matkakohteista pitäisi löytyä vaippoja, mutta jonkun verran ruokaa otan kyllä täältä mukaan Einolle. Kuitenkin viikko on lyhyt aika ja ruokaa ei niin kauheasti kulu. Tuntuu ihanalta ajatella, että kohta päästään hengähtämään hetkeksi. Perheaikaa parhaimmillaan. ♡

Egypti 2012

Mitä pitää ehdottomasti ottaa mukaan etelään vauvalle? Mitä taas ei tarvitse? 

Flunssailua

Pahoittelen blogihiljaisuuttani. Olen ollut hurjan kipeänä nyt hetken aikaa. Ensin meni kurkku kipeäksi ja sitten nousi kuume. Nenä meni tukkoon ja tuli kauhea yskä. Veti kyllä niin mehut pois, että huhhuh!  Tänään on ensimmäinen aamu, kun olo tuntuu suhteellisen hyvältä. Aloitinkin aamun pienellä lääkeannoksellla, sillä tänään mennään käymään match showssa Maltin ja Tehon kanssa. Huomenna taas suunnataan kohti Lappeenrantaa käymään ystävän luona ja tutustumassa mahdollisesti uuteen perheenjäseneen. ;)

Eino oli ennen minua myös hetken aikaa kipeä, mutta se meni onneksi ohi ihan parissa päivässä. Mielummin itse sairastan, kuin Eino. Meillä ollaan nyt kunnolla tajuttu pyörähtely ja lattialla viihdytään hetki selällään, sitten mahallaan ja taas selällään. Ostettiin myös uusi leikkimatto ja hyppykiikku pienelle miehelle ja tämä jos mikä riemastutti tuota marakattia!  Ihana, kun lasten ilo on niin vilpitöntä.

Keskiviikkona olisi minulla puolestaan aika kirurgille. Polvi on alkanut taas reistailemaan ihan kunnolla ja sillä on inhottava astua. Tuntuu, ettei se pidä alla vaan on ihan väljä. Tosin kummatkin polveni kaipaavat leikkausta. Pitkä kuntoutuminen siis edessä.

Marraskuussa ollaan suunniteltu lomareissua. Joko Espanjaan, Turkkiin tai Kreikkaan. Muutaman lyhythihaisen paidan kävin Einolle ostamassa kirpparilta ja jo pelkästään tuo pieni ostos sai matkakuumeen aikaan. En ole kyllä yhtään ajatellut, mitä muuta pitäisi vauvalla olla matkassa.

Ylihuomenna on Einon 5kk neuvola. Kirjoittelen siis maanantaina lisää meidän kuulumisia. Luonnoksissa on monta aihetta ja yritän ehtiä myös kirjoittamaan ne pois, kunhan kunnolla parannun!

Oletteko olleet matkalla vauvan kanssa? Mitä ehdottomasti tarvitsee muistaa pakata mukaan?

Reissussa

Perjantaina lähdettiin reissuun kahden koiran ja Eikan kanssa. En ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, kuinka paljon tällainen porukka tarvitsee mukaan ja huh, että ahdistikin pakkaaminen. Onneksi on tila-auto, niin tavarat mahtui kyytiin ihan kivasti. Tosin lisätilakaan ei olisi ollut pahitteeksi. Ajettiin ensin äidin kautta hakemaan näyttelyteltta kyytiin. Matkalla pysähdyttiin pari kertaa syöttämään Eikka, vaihtamaan vaippa ja lisäämään öljyä autoon. Äidin koirat olivat ihan sekaisin vauvasta, kun eivät sellaista ole aiemmin nähneet. Pikainen pysähdy, koirien pissatus ja matka jatkui kohti Forssaa.

Eikka ABClla

Pysähdyttiin taas matkalla pari kertaa ja viimein saavuttiin majoitukseemme. Tien varressa oli jonkun ihmisen pihalla kaksi hervottoman kokoista hirvipatsasta, joita tuli hieman säikyttyä! Varmaan isäntä vetää rastin seinään aina, kun joku ajaa kaarteessa ulos. Majoitus ei ihan vastannut kuvia. Yhteishuoneistossa ei ovissa ollut lukkoja. Wc-pytty oli irti lattiasta. Wc-paperia yksi rulla ja keittiön varustetaso mitä oli. Myöhemmin samaan huoneistoon tulivat myös toiset meidän kanssa majoittuvat eli meitä oli yhteensä siellä 5 henkeä, vauva ja 4 koiraa. Toisessa samankokoisessa huoneistossa oli yksi ihminen. Verrattiin sitten laskuja ja huomattiin, että meiltä oli veloitettu maksu/henkilö ja heiltä/huone. Kaikkein hauskinta tässä oli se, että heitä oli 3 ja heille oli varattu 3 hengen huone, mikä oli täsmälleen samankokoinen kuin meidän huoneemme. Maksoi vain tuplaten meihin verrattuna. En siis voi suositella Kuuman Maatilamajoitusta!

Maltti meni piiloon

Lauantaina meidän piti mennä katsomaan ryhmänäyttelyä, mutta jäätiinkin vain köllimään sänkyyn. Päivemmällä skarpattiin ja lähdettiin käymään makkarafestivaaleilla. Kaikenlaisia makkaroita siellä olikin! Ostettiin kassillinen makkaraa (10e!) ja oliiveja pussillinen. Sitten mentiinkin takaisin majoitukseen ja tehtiin ruuaksi täytettyjä paprikoita ja vain oleskeltiin loppuilta. Tosin samassa huoneistossa majoittuneilla ihmisillä oli "bileet" joten yöllä tuli nukuttua vain pari tuntia.

Sunnuntaina pakattiin tavarat ja lähdettin erikoisnäyttelyyn. Siellä näkyikin jos minkälaista ransua! Laitettiin teltta pystyyn ja jätkä vaunuihin. Mietittiin pitkään Juhon kanssa viedäänkö Piina kehään, kun alaleuka on mikä on, mutta päädyttiin kuitenkin kehässä käydä kokemusta kasvattamassa. Pentuja oli viisi ja kolme oli ulkomaalaista. Maltilla oli taas kohelluspäivä eikä suostunut liikkumaan kauniisti, kun piti vain hökeltää jatkuvasti. Olin jo valmis tekemään rukkaset tuosta otuksesta! Piina meni Juhon kanssa nätisti, mutta ei sijoittunut sen alaleuan takia. Maltti oli PEK 4 ja saatiin hieno ruusuke ja pieni pokaali. Piinan kaksi siskoa Kerttu ja Sylvi olivat narttujen PEK 3 ja  PEK 4.

Tässä vielä arvostelut:

Maltti
Tuomari: Ian Finney, Irlanti
"Rangy puppy. Still needs some leash training. Ok bite. Muzzle bit short. Ok neck. Front a little straight. Croup ja little flat. Could have some more angulation behind. Movement typical for puppy of his age. He is enjoying himself."
PEK 4

Piina
Tuomari: Ian Finney, Irlanti
"Friendly puppy. Lower teeth is inside uppergum. Ok head. Good ears. Nice lenght of neck. Front is bit straight. Topline ok. Nicely angulated. Still needs to learn coordinational moving."

Piina jää nyt kotiin kasvamaan ja Maltin kanssa kierrellään näyttelyitä. Seuraava näyttely on parin viikon päästä Juvalla ja heinäkuussa onkin joka viikonloppu joku näyttely. Toivotaan siis parasta, että alkaa tuo hökellys loppumaan! Kokemus tuo varmuutta. ;)

Pojat oli vähän väsyneitä

Jälkitarkastus

Kirjoittelu on taas käynyt vähiin, kun ohjelmaa on ollut senkin edestä. Aloitetaan siis viime viikosta.

Viime viikkona jouduin soittamaan ensineuvoon ja kysymään, mitä teen. Alapää oli niin kipeä, etten meinannut pystyä kävelemään tai tekemään mitään muutakaan. Lisäksi vuodin kellertävää nestettä. Ensineuvosta ohjasivat sitten suoraan päivystykseen. Eikka oli mummilla hoidossa ja menin istumaan päivystykseen. Sanoin onneksi jo ilmoittautuessa, että minulla on pieni vauva hoidossa, enkä ihan yöhän asti joutunut istumaan. Minua ennen olisi meinaan ollut 20 potilasta! Lääkäri teki sisätutkimuksen ja konsultoi gynekologia, joka määräsi 10pvä antibioottikuurin kahdella eri antibiootilla. Ilmeisesti pitkään olleet tikit olivat aiheuttaneet arpikudoksen tulehduksen. Yh! Nyt on kuitenkin jo huomattavasti helpompi olla.

Tänään oli sitten jälkitarkastus ja Eikan lääkärintarkastus. Ensin punnittiin Eino ja hän painoi jo hurjat 6090g ja pituuttakin oli 58,0cm. On kyllä huomattu, että kasvaa hyvin, kun 56cm vaatteet eivät enää mahdu! Hurjaa, kuinka nopeasti aika menee. Pipo oli kasvanut 41,3cm. Lääkäri kirjoitti: "Kasvaa hyvin. Nyt mennyt pelkkä korvike, koska äidillä antibioottikuuri, jonka aikana imetys kielletty. Lonkat ok, sydän ok, iho terve, kivekset +/+, jäntevä, virkku poika!" Lääkäriltä saatiin myös "lupa" aloittaa vellejä maidon kanssa niin saadaan korvikkeen määrää pienemmäksi. Poika kun tosiaan syö sen 1,5l korviketta/pvä! 

Hymypoika<3

Omaan jälkitarkastukseeni lääkäri kirjoitti: "Haava parantunut. Emätin ja portio siistit. Kohdun koko, kiinteys, liikkuvuus ja sisäelimet tavalliset." Hieman tulehtunut arpikudos kuulemma vielä punoittaa ja lääkäri sanoi, että tuo sivu voi vielä kiristää jonkin aikaa. Lähinnä petihommia ajatellen. Sain reseptin nyt minipillereille Desogestrel ja niitä kokeillaan puoli vuotta ja sitten PAPA-kokeisiin ehkäisyneuvolaan. 

Muuten meillä menee loistavasti. Äitiys rupee tuntumaan päivä päivältä paremmalta, kun ei ole enää kipuja. Eino syö samalla tavalla ja nukkuu ensimmäisen hetken 4h yöllä ja herää sitten vielä kerran 3h päästä. Kun häntä katsoo, hän hymyilee tunnistaessaan kasvot ja jokeltelee tyytyväisenä. Eilen myös ensimmäisen kerran läpsäistiin lelua! Äidillä voi alkaa pää pehmetä kotona ollessa. Eilen ajoin Juhoa hakemaan töistä ja Eino alkoi itkemään. Radiosta soi Haddaway - What is love. Selitin Eikalle, kuinka radiossa lauletaan siitä, mitä on rakkaus. "Joo kyllä se välillä on itkua ja kiukkuakin, mutta ei nyt sentään koko ajan!" Vähän itseäkin jo nauratti. 

Nyrkki maistuu

Huomenna suunnataan ensimmäiselle lomalle Forssaan irlanninsusikoirien erikoisnäyttelyyn. Takaisin tullaan vasta sunnuntaina. Sormet ristiin, että muistetaan kaikki Einon tavarat. Hänelle meinaan tulee meistä kaikista eniten tavaraa. On se vauvan mukaan ottaminen oma hommansa ainakin tavaroiden puolesta! Ensi viikolla päivittelen sitten kuvien kanssa viikonloppua paremmin!

Koulusuunnitematkin alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Mietin pitkään, mihin haen kouluun. Ajattelin, että aloittaisin tammikuussa 2015 opiskelemaan eläinklinikkahoitajaksi, jos kouluun pääsisin ja nyt selvisi, ettei kyseistä koulutusta ole enää tuossa koulussa. Siitähän se ahdistus sitten alkoi. Kävin vaihtoehtoja läpi ja puntaroin ja puntaroin. Nyt päätin hakea ensihoitajaksi tammikuussa 2015 alkavaan koulutukseen. Työ olisi sopivan hektistä minulle ja päivät erilaisia. Ja mikä tarkeintä, saisi tehdä työtä, millä on oikeasti tarkoitus. 

Maltti keinuttaa sitteriä

Ps. Einon kelakortti tuli! Nyt sitä kuulutaan virallisesti tähän oravanpyörään! Heija byrokratia!