Viikonloppu oli yhtä hulinaa. Töissä oli kamala kiire koko ajan ja sai juosta vatsa viidentenä jalkana paikasta toiseen. Nyt on alkanut supistelemaan, jos pikkasen nopeampaa liikkuu paikasta toiseen. Ei kivuliaita, mutta epämukavia. Lauantaina oli jo suhteellisen mukava fiilis, kun tiesi ettei tarvitse tehdä töitä piiiitkään aikaan! Ei jäänyt edes haikea olo. Onhan tuota samaa työtä tultu tehtyä kohta 7 vuotta, vaikka välissä on kaikkea muutakin kokeiltu.
Eilen käväistiin Jyväskylässä ja pakko myöntää, että oli rankka reissu. Kylkeen alkaa pistämään, jos on kauan samassa asennossa. Nyt autossa istuminen ja näyttelypaikalla istuminen alkoi sattumaan. Yöllä sattuu nukkuminen ja töissä sattui pitkään seisominen. Tuomari oli tosi tiukka eikä kleineilla ollut mitään selvää linjaa, mistä olisi tykännyt. Rokotti paljon kehäkäyttäytymisestä. Onneksi Teho kerrankin esiintyi spitzimäisesti korvat pystyssä. Kuitenkin kolmesta avouroksesta Teho ja toinen sai H ja viimeinen EH. "hyvä koko, mutta olemukseltaan matalaraajainen. Silmät saisi olla pienemmät, muuten hyvä pää. Hyvä kaula ja etuosa. Häntä saisi olla korkeammalle kiinnittynyt. Turhan heikot kintereet. Kaunis karva ja väri. Saisi liikkua reippaammin ja ryhdikkäämmin." Tuomarina siis Jussi Liimatainen. Keskiviikkona on Maltin ensimmäiset rokotukset ja kohta päästään siis kakarankin kanssa kehään juoksemaan.
Jätkä on alkanut potkia aivan kyljessä olevia alimpia kylkiluita. Tai oikeammin möyrii siellä. Möyriminen on melkeinpä kivuliasta, eikä silloin oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Eilisen lätkäpelin katsomisesta ei meinannut tulla mitään, kun nauratti ja itketti samaan aikaan vauvan kiemurtelu. Muutama yö on menty taas 3-4h yöunilla, mutta viime yönä onneksi sain nukuttua. Käytiin hankkimassa vehnätyyny, jota voin öisin käyttää ja oli kyllä kannattava ostos!
Nyt on kyllä niin helpottunut olo, kun on virallisesti äitiyslomalla! Lomaan kuuluu sohva, peitto, sitruuna-kivennäisvettä ja hyvä kirja. Jos vielä yöt saisi nukuttua kunnolla, niin en muuta pyydä! Loma alkaa neuvolalla nyt aamusella. Näkee, mihin hb on pompannut ja kuinka paljon painoa taas tullut lisää. Tuntuu, että olen syönyt aivan mielettömästi viime aikoina! Aloin muuten miettimään, kuinka alussa oli niin jännää kuulla aina sydänäänet, mutta nykyään ne ei kauheasti merkitse neuvolassa, kun tunnen liikkeet aivan koko ajan. Kahden viikon päästä olisi jo synnytysvalmennuskin. Huhhuijaa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Selkäkipu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Selkäkipu. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
torstai 13. helmikuuta 2014
Ärrin murrin!
Olisi kiva kirjoittaa siitä, kuinka mukavaa raskausaika on, mutta pikku hiljaa aletaan kyllä olemaan siinä pisteessä ettei enää jaksaisi. Kylki- ja selkäsärky on äitynyt järjettömäksi. Öisin ei pysty nukkumaan kivun takia ja pyörin vain kyljeltä kyljelle. Päivän seisominen aiheuttaa järjettömät kivut ja kaupassa joudun puhisemaan ja vaappumaan. Iso vatsa alkaa olemaan edessä joka paikassa. Tänään töissä työhousut repesivät. Taisi olla liian iso vatsa edessä. Onneksi enää kaksi vuoroa töitä ja sitten alkaisi loma.
Jatkuva pieni kipu, saa minut todella räjähdysherkäksi. Suutun todella helposti ja todella pienistä asioista. Tämä ärsyttää tilanteessa jopa itseänikin, mutta ei sille vain yksinkertaisesti mahda mitään. Onneksi Juho on ollut ihana ja ymmärtää, vaikka tiuskinkin ja kiukuttelen jatkuvasti. Mikään ei tunnu olevan hyvin, ärh.
Nyt voin todellakin sanoa, että loma tulee tarpeeseen. Haluaisin vain käpertyä peiton alle sohvalle ja lukea kirjaa. Aloitin kirjasarjan "Myyttihovi", jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Loistavaa fantasiaa kertakaikkiaan. Nyt menossa kolmas kirja viidestä. Sen jälkeen pitää keksiä lisää luettavaa.
Ainiin! Värjäsin hiukseni taas. Nyt olen taas punatukkainen ja hiuskriisi helpottikin kummasti. Jotenkin punainen vain on se minun värini. En näytä enää kalpealta, eikä kulmakarvani liian vaaleilta. Yritän viimeistään ensi viikolla lisäillä kuvia hieman. Huomenna vielä töitä 1100-1700 ja lauantaina 0830-1330. Sunnuntaina kohti Jyväskylän koiranäyttelyä, joten taidan olla niin väsynyt, että kirjoittaminen jää väkisinkin ensi viikkoon.
Jatkuva pieni kipu, saa minut todella räjähdysherkäksi. Suutun todella helposti ja todella pienistä asioista. Tämä ärsyttää tilanteessa jopa itseänikin, mutta ei sille vain yksinkertaisesti mahda mitään. Onneksi Juho on ollut ihana ja ymmärtää, vaikka tiuskinkin ja kiukuttelen jatkuvasti. Mikään ei tunnu olevan hyvin, ärh.
Nyt voin todellakin sanoa, että loma tulee tarpeeseen. Haluaisin vain käpertyä peiton alle sohvalle ja lukea kirjaa. Aloitin kirjasarjan "Myyttihovi", jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Loistavaa fantasiaa kertakaikkiaan. Nyt menossa kolmas kirja viidestä. Sen jälkeen pitää keksiä lisää luettavaa.
Ainiin! Värjäsin hiukseni taas. Nyt olen taas punatukkainen ja hiuskriisi helpottikin kummasti. Jotenkin punainen vain on se minun värini. En näytä enää kalpealta, eikä kulmakarvani liian vaaleilta. Yritän viimeistään ensi viikolla lisäillä kuvia hieman. Huomenna vielä töitä 1100-1700 ja lauantaina 0830-1330. Sunnuntaina kohti Jyväskylän koiranäyttelyä, joten taidan olla niin väsynyt, että kirjoittaminen jää väkisinkin ensi viikkoon.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Kivut
En lähtenytkään uimisen jälkeen enää joogaamaan, koska alkoi hieman taas supistelemaan. Uiminenkin oli hieman hassua. Tottakai painopiste on sen verran edessä, että se muuttaa koko uima-asennon. Ja vesikin oli kylmää. Palelin porealtaassakin.
Viime yönä nukuin taas tosi katkonaisesti. Näin mitä ihmeellisimpiä unia ja heräilin vähän väliä. Selkä ja kyljet särkivät, enkä meinannut löytää mitään hyvää asentoa. Ei tämä onneksi samanlaista selkäkipua ole kuin viimeksi, mutta ikävää silti. Varsinkin, kun unentarpeen huomaa. Yli 9h kun saa nukuttua niin olo on aamulla paljon parempi.
Pakkaset ovat olleet armottomat. Eilen aamulla auto ei meinannut käynnistyä, vaikka oli ollut tolpassa kiinni. Ja itse kun ei saa puettua niin paljon, että olisi lämmin. Onneksi tänä aamuna mittari näyttää vain -10, niin on parempi fiilis hypätä autoon ja suunnata töihin. Tänään tj 11 työpäivää äitiyslomaan. Hurjaa! Kohta sitä pääseekin vain oleilemaan. Pitää kehittää jotakin tekemistä loman ajaksi. Onko kenelläkään vinkkejä?
Eilen töissä asiakas hämmensi kysymällä: "Onko toukokuun lapsi?" Hetken jouduin miettimään, että kuka ja mies kertoi itse syntyneensä toukokuun 15. Jännää, että alle 3kk ja toisen pitäisi syntyä. Kyllä aika menee nopeasti!
lauantai 11. tammikuuta 2014
Neuvolakuulumisia!
Perjantaina aamulla oli sokerirasitus. Aamulla olin todella ärsyyntynyt, kun ei ollut saanut syödä eikä juoda. Syömättä oleminen ei ollut niin paha, mutta kuiva kurkku ei tehnyt hyvää. Kolautin pääni hattuhyllyyn ja olin valmis repimään koko hyllyn irti seinästä. Onneksi Juho oli mukana, niin en rikkonut mitään tuohuksissani. Pääsin jo ennen kahdeksaa ekaan labraan ja sain pahanmakuisen litkun eteeni. Kyllä se alas meni, mutta ei todellakaan ollut mikään nautinto. Labrahoitaja kertoi siinä olevan desin verran sokeria/kuppi. Yh. Sitten takaisin alas istumaan. Varsinaista heikotusta ei tullut, eikä pahaa oloa. Hieman etoi, kun muisti nesteen maun, mutta muuten oli suhteellisen hyvä olla.
Ensimmäisen verikokeen jälkeen käytiin neuvolassa. Pissanäytettä en pystynyt antamaan, kun mitään en ollut juonutkaan. Painoa oli tullut +122g/vko eli ei mitään hurjaa nousua. Nyt alkuraskaudesta painoa on tullut +1,3kg, mikä kuulostaa järjettömän vähältä, ainakin mitä muiden odottavien ihmisten blogeja olen lukenut. Joillakin on tässä vaiheessa jo +10kg. Ainakaan minulla ei ole sitten vaikea saada raskauskiloja pois! Verenpaine oli hyvä 120/67, itseasiassa alimmilla koskaan. Hemoglobiini oli taas laskenut ja oli nyt 101, mutta netistä luettuani haitallinen raja olisi vasta 80, joten en turhaan huolestu. Rautaa olen syönyt, mutta se ei ole koskaan nostanut rauta-arvojani. Joskus kun ne testattiin huomattiin, ettei minulla ole tarpeeksi rautavarastoja. Kohdunpohjankorkeus oli 23cm eli ihan täsmälleen keskikäyrällä menee kasvu. Sydänäänet kuului hyvin ja jätkä potki anturia antaumuksella. Syke oli 138. Neuvolatäti naureskeli, ettei ole nähnyt yhtä eloisaa vauvaa, kun toinen on koko ajan liikkeessä. Seuraava käynti onkin sitten vasta 31.1 ja silloin on neuvola ja neuvolalääkäri, joka tekee alatutkimuksen. Varasin myös ajan synnytystapa-arviointiin rv36, maaliskuun loppuun.
Sitten vielä kahdet verikokeet ja päästiin lähtemään. Alkuun oli suunnitelmissa, että menisimme syömään, mutta ei sitten jaksetukaan lähteä niin aikaisin vielä kaupunkiin. Niinpä tultiin kotiin katselemaan Grimmiä ja odottelemaan molempien töiden alkua. Oli kyllä helpotus päästä juomaan ja syömään pitkästä aikaa! Sokerirasituksen arvot saan tietää ensiviikolla. Siihen asti jännätään. Vaikka tuskinpa noissa arvoissa mitään on. Niin ainakin neuvolassa sanottiin.
Eilen sain myös myöntävän päätöksen äitiysrahalle, vanhempainrahalle ja äitiyspakkaukselle. Nyt jäädään siis innolla odottamaan paketin saapumista meille.
Tänään on päivä jolloin tekisi mieli vain maata paikallaan tekemättä mitään. Olo on aika vetämätön, tosin onhan tässä takanakin neljän päivän työputki. Pennulle on nyt kaikki hankittu ja saatiin tänään kuulla, että päästään lainaamaan Juhon isän autoa koiranhakureissulle. Siinä on renkaat kunnossa ja mukavammat penkit minun selkääni ajatellen. Meneehän siinä edestakaiseen reissuun kuitenkin se 10h pelkästään ajaen. Muutaman kerran joudutaan kyllä pysähtelemään jaloittelemaan ja pitäähän pentukin käyttää ulkona.
Olen miettinyt, että voisi alkaa näyttelyiden lisäksi harrastamaan juoksua irliksen kanssa. Vinttikoira kun on. Voisi olla hyvää vaihtelua ja lisätä koirankin innostusta, kun välillä saa vetää pää kolmantena jalkana niin kovaa, kuin pääsee. Se on kuitenkin vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, kun pentu on kasvanut.
Nyt laitan pyykit ja hieman siistin kämppää ja sitten taidan vain rentoutua ja ottaa aikaa itselleni. Väsyttää mielettömästi. Huomenna meillä kummallakin on vapaapäivä ja voidaan tehdä jotain kivaa yhdessä!
Ensimmäisen verikokeen jälkeen käytiin neuvolassa. Pissanäytettä en pystynyt antamaan, kun mitään en ollut juonutkaan. Painoa oli tullut +122g/vko eli ei mitään hurjaa nousua. Nyt alkuraskaudesta painoa on tullut +1,3kg, mikä kuulostaa järjettömän vähältä, ainakin mitä muiden odottavien ihmisten blogeja olen lukenut. Joillakin on tässä vaiheessa jo +10kg. Ainakaan minulla ei ole sitten vaikea saada raskauskiloja pois! Verenpaine oli hyvä 120/67, itseasiassa alimmilla koskaan. Hemoglobiini oli taas laskenut ja oli nyt 101, mutta netistä luettuani haitallinen raja olisi vasta 80, joten en turhaan huolestu. Rautaa olen syönyt, mutta se ei ole koskaan nostanut rauta-arvojani. Joskus kun ne testattiin huomattiin, ettei minulla ole tarpeeksi rautavarastoja. Kohdunpohjankorkeus oli 23cm eli ihan täsmälleen keskikäyrällä menee kasvu. Sydänäänet kuului hyvin ja jätkä potki anturia antaumuksella. Syke oli 138. Neuvolatäti naureskeli, ettei ole nähnyt yhtä eloisaa vauvaa, kun toinen on koko ajan liikkeessä. Seuraava käynti onkin sitten vasta 31.1 ja silloin on neuvola ja neuvolalääkäri, joka tekee alatutkimuksen. Varasin myös ajan synnytystapa-arviointiin rv36, maaliskuun loppuun.
Sitten vielä kahdet verikokeet ja päästiin lähtemään. Alkuun oli suunnitelmissa, että menisimme syömään, mutta ei sitten jaksetukaan lähteä niin aikaisin vielä kaupunkiin. Niinpä tultiin kotiin katselemaan Grimmiä ja odottelemaan molempien töiden alkua. Oli kyllä helpotus päästä juomaan ja syömään pitkästä aikaa! Sokerirasituksen arvot saan tietää ensiviikolla. Siihen asti jännätään. Vaikka tuskinpa noissa arvoissa mitään on. Niin ainakin neuvolassa sanottiin.
Eilen sain myös myöntävän päätöksen äitiysrahalle, vanhempainrahalle ja äitiyspakkaukselle. Nyt jäädään siis innolla odottamaan paketin saapumista meille.
Tänään on päivä jolloin tekisi mieli vain maata paikallaan tekemättä mitään. Olo on aika vetämätön, tosin onhan tässä takanakin neljän päivän työputki. Pennulle on nyt kaikki hankittu ja saatiin tänään kuulla, että päästään lainaamaan Juhon isän autoa koiranhakureissulle. Siinä on renkaat kunnossa ja mukavammat penkit minun selkääni ajatellen. Meneehän siinä edestakaiseen reissuun kuitenkin se 10h pelkästään ajaen. Muutaman kerran joudutaan kyllä pysähtelemään jaloittelemaan ja pitäähän pentukin käyttää ulkona.
Olen miettinyt, että voisi alkaa näyttelyiden lisäksi harrastamaan juoksua irliksen kanssa. Vinttikoira kun on. Voisi olla hyvää vaihtelua ja lisätä koirankin innostusta, kun välillä saa vetää pää kolmantena jalkana niin kovaa, kuin pääsee. Se on kuitenkin vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, kun pentu on kasvanut.
Nyt laitan pyykit ja hieman siistin kämppää ja sitten taidan vain rentoutua ja ottaa aikaa itselleni. Väsyttää mielettömästi. Huomenna meillä kummallakin on vapaapäivä ja voidaan tehdä jotain kivaa yhdessä!
tiistai 7. tammikuuta 2014
Päivien kulkua
Ajattelin kirjoittaa päiväni kuluista tälleen yleismaalisesti. Vuorotyössä ollessa päivien kulku on aina erilainen riippuen siitä, menenkö iltaan vai aamuun töihin vai jotakin siltä väliltä. Tänään olen menossa iltavuoroon ja siksi päiväni kulku on kutakuinkin tällainen.
Herään joskus klo 9 aikaan aamulla ja käännän kylkeä vielä tunniksi eteenpäin. Nyt olen nukkunut taas vähän vaihtelevasti ja yritän saada kaikesta unesta kiinni, mitä vain ikinä pystyn! Sänkyä en ole pitkään aikaan jaksanut pedata, jos emme odota vieraita. Siinä pitäisi ehkä hieman skarpata. Ylös rappusia ja Edi ulos häkistä. Tänä aamuna se ei yrittänyt repiä ovea auki, (suuri yllätys!), vaan makasi tyytyväisenä häkissään, kun oven avasin ja siitä 10min päästä lähtikin jo ulos.
Sitten aamiainen. Olen aina ollut todella huono syömään aamupalaa, mutta nyt olen yrittänyt ryhdistäytyä tässä asiassa. Aamupalaani kuuluu aina tee, yleensä Twiningsin Earl Grey. Olen kauhea teehamstraaja ja kaapeistamme löytyy valehtelematta ainakin 30 eri lajia teetä, vaikka juonkin melkein aina tuota samaa. Vain tietyissä mielentiloissa juon jotakin muuta. Ennen synnytystä pitää ostaa vielä Clipperin vadelmateetä, jota on kehuttu teeksi, mitä kannattaa juoda ennen synnytystä. Vähentää kuulemma synnytyskipuja ja edesauttaa synnytystä. No, tulipahan eksyttyä taas aiheesta. Viime aikoina olen juonut paljon omenatäysmehua, mutta nyt hemmottelin itseäni ja ostin god morgon-mehua. Eko-mehussa on porkkanaa, sitruunaa, omenaa ja appelsiinia ja on muuten hyvää! Kunnon vitamiinipommi. Nyt ostin Olo-jogurttia, kun on röyhtäyttänyt koko ajan ja röyhtäilyt ovat loppuneet. Lisäksi Ladyvita Mama-lisäravinteet aamuun x 3. Aiemmin oli käytössä Multivita raskaus, mutta olen näistä pitänyt enemmän, vaikka ovatkin kalliimpia, sillä niiden sisältämät määrät ovat suurempia. Tuossa pakkauksessa on 120 tablettia ja niitä otetaan 3 x päivässä. Eli kestää sen reilu kuukauden. Multivita raskaus sisältää kanssa 120 tablettia ja niitä otetaan vain yksi/päivä, eli kestää huomattavasti pidempään. Tosin uskon syöväni noita vitamiineja vain synnytykseen asti ja sitten lopettavani, jos arvot näyttävät hyvältä.
Sitten koiran kanssa ulos tuohon harmaaseen ja sateiseen säähän. Naapureiden kanssa höpöttelyä ja postin haku, joka toi vain mainoksia onneksi. Koira tekee tarpeensa ja takaisin sisälle. Nyt en ole pystynyt tekemään pitkiä lenkkejä, sillä selkäni on ollut niin kipeä. Pitää hommata se tukivyö, että pennun kanssa pääsee sitten liikkumaan. Tosin ison koiran kanssa ei alkuun mennäkään mitään maratonmatkoja onneksi. Olemme Juhon kanssa sopineet, että Maltti koulutetaan alusta lähtien siihen, että se kävelee kauniisti, jotta voin sitten vaunujen ja koirien kanssa kulkea äitiyslomalla.
Sisällä aukeaa tietokone ja kirjoitan blogin. En muuten kauhean kauaa viihdy tietokoneella. Kaiken muun tarvittavan teen aina kännykän välityksellä. Tuntuu, että läppäreistäkin on tullut jotenkin kömpelöitä käyttää. Kännykällä pystyn selaamaan samat asiat läpi. Vain kirjoittaminen on mukavampaa läppärillä.
Eilen loppiaisena siivottiin koko kämppä Juhon kanssa, joten siitä ei tarvitse tänään huolehtia. Pyykit laitan vielä narulle ja Juho lupasi illalla tiskata, joten siinä tämän päivän siivoukset. Eilen järjestettiin myös pinnasänky makkariin ja laitettiin vauvanvaatteet järjestykseen kaappiin. Muutama 50cm vaate pitää vielä hommata, samoin sukkia ja housuja kokoon 60cm. Tämän lisäksi harsoja ja pieniä froteepyyhkeitä. Ikea-reissu tulee vastaan maaliskuun alussa, kun Juholle tulee opintolaina. Silloin haetaan portti portaisiin ja säilytyslaatikot hoitopöydän alle. Tänään käyn vielä ennen töitä Bodyshopilla katsomassa kaakaorasvaa vatsaani. Yksi työkaveri suositteli sitä kosteuttajana ja uskon sen tuoksuvan paremmalta kuin bio-oil. Vatsassani tai rinnoissani ei ole yhtään raskausarpea! Jopa neuvolantäti sanoi, että minulla on todella kaunis maha, kun arpia ei ole ilmestynyt. En tosin noita arpia olisi stressannut, sillä käteni ovat niin täynnä arpia, että tuskinpa muutama arpi vatsassa enää missään tuntuisi.
Sitten pitäisi alkaa harkita jo töihin menoa, jotka alkavat klo 16. Meillä menee Juhon kanssa ikävästi ristiin koko viikon työvuorot, kun olen iltavuorossa ti-pe ja Juholla on koulua ja perjantaina lisäksi iltavuoro. Perjantaina tosin mennään yhdessä aamulla siihen sokerirasitukseen ja neuvolaan ja sieltä sitten töihin. Ensi listoissa minulla on onneksi aika pitkälti aamua, niin voidaan kulkea samalla autollakin, ettei turhaan tarvitse kahdella kulkea.
Paljon olisi aiheita kirjoittaa, mutta taidan huomenna kirjoittaa enemmän ja nyt laittaa pyykit kuivumaan ja rentoutua hetken. Sitten kaupungille ja pikkuhiljaa töihin. Mukavaa arkiviikon alkua kaikille!
 |
| Ed makaa keittiön nurkassa |
Sitten aamiainen. Olen aina ollut todella huono syömään aamupalaa, mutta nyt olen yrittänyt ryhdistäytyä tässä asiassa. Aamupalaani kuuluu aina tee, yleensä Twiningsin Earl Grey. Olen kauhea teehamstraaja ja kaapeistamme löytyy valehtelematta ainakin 30 eri lajia teetä, vaikka juonkin melkein aina tuota samaa. Vain tietyissä mielentiloissa juon jotakin muuta. Ennen synnytystä pitää ostaa vielä Clipperin vadelmateetä, jota on kehuttu teeksi, mitä kannattaa juoda ennen synnytystä. Vähentää kuulemma synnytyskipuja ja edesauttaa synnytystä. No, tulipahan eksyttyä taas aiheesta. Viime aikoina olen juonut paljon omenatäysmehua, mutta nyt hemmottelin itseäni ja ostin god morgon-mehua. Eko-mehussa on porkkanaa, sitruunaa, omenaa ja appelsiinia ja on muuten hyvää! Kunnon vitamiinipommi. Nyt ostin Olo-jogurttia, kun on röyhtäyttänyt koko ajan ja röyhtäilyt ovat loppuneet. Lisäksi Ladyvita Mama-lisäravinteet aamuun x 3. Aiemmin oli käytössä Multivita raskaus, mutta olen näistä pitänyt enemmän, vaikka ovatkin kalliimpia, sillä niiden sisältämät määrät ovat suurempia. Tuossa pakkauksessa on 120 tablettia ja niitä otetaan 3 x päivässä. Eli kestää sen reilu kuukauden. Multivita raskaus sisältää kanssa 120 tablettia ja niitä otetaan vain yksi/päivä, eli kestää huomattavasti pidempään. Tosin uskon syöväni noita vitamiineja vain synnytykseen asti ja sitten lopettavani, jos arvot näyttävät hyvältä.
Sitten koiran kanssa ulos tuohon harmaaseen ja sateiseen säähän. Naapureiden kanssa höpöttelyä ja postin haku, joka toi vain mainoksia onneksi. Koira tekee tarpeensa ja takaisin sisälle. Nyt en ole pystynyt tekemään pitkiä lenkkejä, sillä selkäni on ollut niin kipeä. Pitää hommata se tukivyö, että pennun kanssa pääsee sitten liikkumaan. Tosin ison koiran kanssa ei alkuun mennäkään mitään maratonmatkoja onneksi. Olemme Juhon kanssa sopineet, että Maltti koulutetaan alusta lähtien siihen, että se kävelee kauniisti, jotta voin sitten vaunujen ja koirien kanssa kulkea äitiyslomalla.
Sisällä aukeaa tietokone ja kirjoitan blogin. En muuten kauhean kauaa viihdy tietokoneella. Kaiken muun tarvittavan teen aina kännykän välityksellä. Tuntuu, että läppäreistäkin on tullut jotenkin kömpelöitä käyttää. Kännykällä pystyn selaamaan samat asiat läpi. Vain kirjoittaminen on mukavampaa läppärillä.
Eilen loppiaisena siivottiin koko kämppä Juhon kanssa, joten siitä ei tarvitse tänään huolehtia. Pyykit laitan vielä narulle ja Juho lupasi illalla tiskata, joten siinä tämän päivän siivoukset. Eilen järjestettiin myös pinnasänky makkariin ja laitettiin vauvanvaatteet järjestykseen kaappiin. Muutama 50cm vaate pitää vielä hommata, samoin sukkia ja housuja kokoon 60cm. Tämän lisäksi harsoja ja pieniä froteepyyhkeitä. Ikea-reissu tulee vastaan maaliskuun alussa, kun Juholle tulee opintolaina. Silloin haetaan portti portaisiin ja säilytyslaatikot hoitopöydän alle. Tänään käyn vielä ennen töitä Bodyshopilla katsomassa kaakaorasvaa vatsaani. Yksi työkaveri suositteli sitä kosteuttajana ja uskon sen tuoksuvan paremmalta kuin bio-oil. Vatsassani tai rinnoissani ei ole yhtään raskausarpea! Jopa neuvolantäti sanoi, että minulla on todella kaunis maha, kun arpia ei ole ilmestynyt. En tosin noita arpia olisi stressannut, sillä käteni ovat niin täynnä arpia, että tuskinpa muutama arpi vatsassa enää missään tuntuisi.
Sitten pitäisi alkaa harkita jo töihin menoa, jotka alkavat klo 16. Meillä menee Juhon kanssa ikävästi ristiin koko viikon työvuorot, kun olen iltavuorossa ti-pe ja Juholla on koulua ja perjantaina lisäksi iltavuoro. Perjantaina tosin mennään yhdessä aamulla siihen sokerirasitukseen ja neuvolaan ja sieltä sitten töihin. Ensi listoissa minulla on onneksi aika pitkälti aamua, niin voidaan kulkea samalla autollakin, ettei turhaan tarvitse kahdella kulkea.
Paljon olisi aiheita kirjoittaa, mutta taidan huomenna kirjoittaa enemmän ja nyt laittaa pyykit kuivumaan ja rentoutua hetken. Sitten kaupungille ja pikkuhiljaa töihin. Mukavaa arkiviikon alkua kaikille!
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
26. raskausviikko
Olo on huomattavasti helpottunut. Selkä on edelleen välillä suhteellisen kipeä, mutta helpottaa, kun makaa paikallaan. Iltaisin on vaikea saada unta, kun alkaa kylkeen pistämään eikä muissa asennoissa meinaa kunnolla saada happea! Kaasua on alkanut kerääntymään elimistöön ja vatsa on siitä johtuen välillä kipeä. Syömisten kanssa on joutunut olemaan todella tarkka, että olisi edes suhteellisen mukava olla. Töissä on vatsa alkanut kiristämään ja pitää muistata rasvata yhä useammin, että on helpompi olla. Heihei mukava ja helppo keskiraskaus! Taitaa olla raskauden ainoa mukava aika. Alkuraskaudessa kauhea pahoinvointi ja loppuraskaudessa hengenahdistukset ja selkäkipu. Melkein naurattaa jo!
Eilen kävin Tehon kanssa Kuopiossa Match Showssa. Kun oli pihaan ajettu tajusin, että olin unohtanut rokotustodistuksen kotiin! Melkein alkoi itkettämään. En yleensä ole tällainen hatarapää ja nyt uhohdan noinkin oleellisen asian! Päätin, että kokeilen kuitenkin kysyvätkö jokaiselta rokotukset ja pääsin luikahtamaan sisään. Normaalisti en ikinä tekisi mitään tuollaista, mutta kuitenkin koiran rokotukset ovat ajantasalla, joten en aiheuttanut vaaraa kellekään muulle. Koiria oli aivan mielettömästi ja me pääsimme kehään vasta n. 4h odottelun jälkeen. Menestyttiinkin vielä! Oltiin n.40:stä koirasta neljänsiä! On minulla hieno pieni mies! Seuraavaksi suunnataankin Tehon kanssa Jyväskylän Ryhmänäyttelyyn 16.2. Katsoo, pystynkö itse esittämään koiraa vai joudunko etsimään varahandlerin. Takaisin tultaessa selkä oli jo todella kipeä istumisesta. Vähän itkettää jo valmiiksi koiranhakureissu kahden viikon päästä, kun joutuu autossa istumaan 8h. Voi olla, että selkää ei enää sen jälkeen ole!
Olen alkanut näkemään yhä enemmän unia siitä, kun vauva on maailmassa. Vaikka eihän sitä ikinä täydellisesti voi tietää, millaista elämä tulee olemaan. On kuitenkin mukava yrittää edes varautua hieman siihen, mitä tuleman pitää.
Tuntuu, että vatsa on kasvanut taas aivan mielettömästi. Töissä pitää jo ähistä ja puhista, kun kaikki on suhteellisen hankalaa. Miten muiden mahat ovat kasvaneet? Tässä viimeisin kuva tältä aamulta. Ja nyt siis tosiaan rv 25+2.
Eilen kävin Tehon kanssa Kuopiossa Match Showssa. Kun oli pihaan ajettu tajusin, että olin unohtanut rokotustodistuksen kotiin! Melkein alkoi itkettämään. En yleensä ole tällainen hatarapää ja nyt uhohdan noinkin oleellisen asian! Päätin, että kokeilen kuitenkin kysyvätkö jokaiselta rokotukset ja pääsin luikahtamaan sisään. Normaalisti en ikinä tekisi mitään tuollaista, mutta kuitenkin koiran rokotukset ovat ajantasalla, joten en aiheuttanut vaaraa kellekään muulle. Koiria oli aivan mielettömästi ja me pääsimme kehään vasta n. 4h odottelun jälkeen. Menestyttiinkin vielä! Oltiin n.40:stä koirasta neljänsiä! On minulla hieno pieni mies! Seuraavaksi suunnataankin Tehon kanssa Jyväskylän Ryhmänäyttelyyn 16.2. Katsoo, pystynkö itse esittämään koiraa vai joudunko etsimään varahandlerin. Takaisin tultaessa selkä oli jo todella kipeä istumisesta. Vähän itkettää jo valmiiksi koiranhakureissu kahden viikon päästä, kun joutuu autossa istumaan 8h. Voi olla, että selkää ei enää sen jälkeen ole!
 |
| Teho poseeraa |
 |
| Maltti 6vko |
Olen alkanut näkemään yhä enemmän unia siitä, kun vauva on maailmassa. Vaikka eihän sitä ikinä täydellisesti voi tietää, millaista elämä tulee olemaan. On kuitenkin mukava yrittää edes varautua hieman siihen, mitä tuleman pitää.
Tuntuu, että vatsa on kasvanut taas aivan mielettömästi. Töissä pitää jo ähistä ja puhista, kun kaikki on suhteellisen hankalaa. Miten muiden mahat ovat kasvaneet? Tässä viimeisin kuva tältä aamulta. Ja nyt siis tosiaan rv 25+2.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)