keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulu

Maanantaina käytiin viimeisillä jouluostoksilla. Porukkaa oli vähemmän kuin oletin. Kaupassa kassamyyjä kuitenkin sanoi, kuinka on mukava nähdä iloisia ihmisiä kassajonossa. Piristi kummasti. Sää oli tasaisen harmaa, eikä kummallakaan ollut juurikaan joulufiilistä. Ajeltiin Juvalle Juhon siskon luo ja tehtiin valmiiksi jouluruokia aatoksi. Yö nukuttiin kaikki tosi huonosti. En tiedä miksi. Juho lähti aamulla kuuteen töihin ja itse sain vielä pari tuntia unta. Aamulla kävin siivoamassa tallit ja viimeistä kertaa ratsastamassa. Nyt se lysti saa jäädä hetkeksi! Pihalla onnistuin liukastumaan peilikirkkaalla tiellä ja tulin kylki/vatsa edellä jäähän. Ei varsinaisesti sattunut, mutta tunnin päästä alkoi koskemaan vatsaan. Soitin neuvoon ja ohjasivat sieltä päivystykseen. Sairaalassa ei ollut juurikaan porukkaa ja pääsinkin melkein heti lääkärille. Lääkäri ei vaikuttanut tietävän oikein mistään mitään ja sanoi, että varmaankin vatsalihas revennyt. Ei päästy kuuntelemaan sydänääniä eikä ultraan vaikka neuvossa sanoivat, että voisi olla istukan repeytymä. Onneksi jätkä on nyt liikkunut hyvin ja tänään kuuntelin sydänääniäkin kotidopplerilla, mikä helpottaa. Oikean puolen lihakset ovat kaikki kipeät ja jumissa, samoin niska. Autossa istuminen ja liikkuminen on ihan tuskaa. Ehkä tämäkin tässä parin päivän sisällä helpottaa.

Joulukuusen epätoivoista pystytystä

Joulukuusi kiinni katossa paalinaruilla!

Juho on nyt koko joulun töissä, mutta onneksi meillä on sunnuntaina yhteinen vapaa. Eilinen molemminpuolinen väsymys ja turhautuminen lääkäriin sai pientä kitkaa ilmaan takaisin tullessa. Onneksi kumpikin tiedostaa, ettei se johtunut mistään muusta kuin juurikin väsymyksestä ja kipuilusta. Aattoiltana syötiin ja pukki kävi. Teho pelkäsi yli kaiken pukkia ja purisi ja haukkui pöydän alla. Saatiin Juhon veljen naisystävältä kanituikut, (kiitos Marjaana!) ja Juholta sain sammakkoavaimenperän, jolle seuraa kuulemma jatkoa tammikuussa. Emme kumpikaan ehtineet lahjoja ostelemaan töiden ja muun kiireen ohessa ja päädyimme ostavamme ne sitten myöhemmin. Illalla pelattiin piirrustuspeliä, jonka parissa tulikin naurettua! Scriblish! Suosittelen! Myös alkoholiton punaviini oli hyvää!

Melkein edustava parikuva meistä

Tehon kuvasta tehty joulukortti

Kauhea väsymys vieläkin päällä. Juho meni aamusta töihin ja minä tulin kotiin nukkumaan. Muuta en olekaan juuri saanut aikaiseksi, mutta tarvitseeko sitä välttämättä saadakaan? Illasta hakemaan kulta kotiin ja ehkä vähän elokuvan katselua illasta.

Joulu siis oli ja meni. Perjantaina takaisin töihin. Seuraavat odotuksen arvoiset asiat ovatkin uusi vuosi, koiranpennun tulo, syntymäpäiväni ja siitä sitten jo siskon Suomeen tulo ja jätkän maailmaan putkahtaminen. Kyllä aika menee nopeasti, pakko sanoa!

4 kommenttia:

  1. Huhhuh, onneksi ei käynyt pahemmin tuossa liukastumisessa! Itsekin olen pari kertaa heittänyt kunnon mukit tuolla jäätiköllä ja voin vain kuvitella miten inhottavaa se on ison masun kanssa! Aivan ihana tuo teidän yhteiskuva... Oot niin älyttömän kaunis! <3 <3 <3
    Siulla onkin nyt paljon kaikkea odotettavaa ja uusia asioita tapahtumassa! Tosi jännää! Mie oon ihan fiiliksissä mukana! ;) Ihan uskomatonta oikeesti miten nopeasti aika menee!
    Olisi ihanaa nähdä tässä vuoden vaihteen jälkeen... Pitäiskö meidän miettiä onnistuisko jotenkin? :)

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos<3 Tuolla on kyllä petollisen liukasta nyt! Eiköhän se onnistu jotenkin! Pitää vaan sopia minne mennään, kun sinne on jo jonkinverran matkaa. :)

    VastaaPoista
  3. Huh, onneksi liukastumisessa ei käynyt pahemmin. On muuten tosi vaikeaa yrittää taiteilla tuolla pystyssä mahan kanssa. Liukkaalla on aina tottunut jännittämään vatsalihakset, mutta nyt ne tuntuvat kadonneen johonkin. Pitäisi ostaa jotkut kunnon mummopopot, joissa on pohjissa nastat :)

    VastaaPoista
  4. Tai sitten vaan ne liukuesteet kenkiin. :) Kyllä tää kasvava maha saa tuntemaan, ettei mitään lihaksia ole koskaan ollutkaan tai ovat jossain todella syvällä piilossa. :D

    VastaaPoista