torstai 16. tammikuuta 2014

Taas on mennyt muutama päivä, ettei ole ehtinyt kirjoittaa. Mukamas niin kauhea kiire koko ajan. No olenhan toki tällä viikolla 5 päivää töissä eli siihen se suurin osa ajasta sitten meneekin. Tänäänkin töihin taas klo 13-17, toisin sanoen tosi turhaan vuoroon!

Ps. nenäni näyttää ankan nokalta.
 Eilen oli vapaapäivä ja näin yhtä työkaveria kahvilla. Käytiin läpi Intian kuvia ja tuli kauhea kaipuu takaisin sinne. Ehkä vielä joku päivä taaperon kanssa. Käytiin samalla ostamassa Juhon kanssa koiraportti rappusiin, sekä koiraa että vauvaa ajatellen, muutama lelu koiralle, hihna ja näyttelypanta ja kanille aktivointipallo. Se olikin ihan hullu sen pallon perään, kun kerrankin saa luvan kanssa nököttää jotakin rikki! Maanantaina käyn vielä koiran kanssa hakemassa talvimanttelin, niin pärjää ensimmäisen talven ulkona. Kasvattajallemme oli eilen syntynyt uusi pentue, josta 12 oli jäänyt henkiin ja kaksi kuollut! Hurja määrä! Edellinen koira teki mustia pentuja ja tämä vaaleita. Sitten, kun asutaan joskus omakotitalossa niin meillekin tulee vielä blondi.

Ed nukkuu
Eilen oli tosi outo olo. Ei jotenkin kai innostanut oikein mikään. Juho yritti kysellä painaako joku, mutta ei mielestäni. Ainakaan en keksi yhtäkään sellaista asiaa. Eilen minulla oli harvinaisen kiva olo ja tuntui, että kaikki menee nyt harvinaisen putkeen.Työt vähän turhauttaa, kun tuntuu etten osaa taas vaihteeksi tehdä mitään oikein. Putsasin toissapäivänä yhden kaapin ovia polvillani lattialla, kun vuoropäällikkö tuli sanomaan, etten saisi olla polvillani, koska se näyttää asiakkaille hassulta. Siis mitä hittoa? En minä ainakaan asiakkaana katso, miten joku putsaa jotakin kaappia. Kysyin, miten minun sitten pitäisi olla, kun en pysty kyykyssäkään olemaan ja minua vain kehoitettiin sitten olemaan ottamatta niitä. No selvä. Tulipas harvinaisen turha olo! Varsinkin, kun yhtäkään asiakasta ei ollut, niin seisoin sitten ja tuijotin tyhjää salia. Huokaus. Ehkä tuo oli jokin hormonimyrsky.

Teho tuli viereen<3
Nukuin yöllä huonosti. Heräsin jossain vaiheessa vatsakipuun, enkä saanut käännyttyä oikein mihinkään viisaaseen asentoon. Niinpä vain pyörin sängyssä muutaman tunnin. Aamulla Juho nosti Tehon sänkyyn ja heräsin, kun se nukkui kainalossani tyytyväisenä. Harvemmin se edes jää sänkyyn nukkumaan. Nyt on vähän huolestuttanut, kun jätkä ei ole potkinut kunnolla, mutta voihan olla, että se vain nukkuu. (Ja juuri edellisen kirjoitettuani, alkoi kauhea jytä vatsassa! :D) Toissapäivänä oli syntynyt ensimmäinen huhtikuinen tyttö. Hänellä oli ollut laskettuaika 6.4 ja jouduttiin käynnistämään, koska napavirtaus oli heikentynyt. Pieni oli painanut vain alle 600g. Ja vau.fin sovellus kertoi tänään, että meidän jätkä painaa jo kilon! Hurjaa vauhtia se aika meneekin. Tänään kuulin myös tapauksesta, jossa erään tutun veljen täti (34v) oli ollut raskaana ja suunniteltu sektioaika olisi ollut 2.2. Yöllä oli hakeutunut lääkäriin vatsakipujen takia ja istukka oli irronnut ja vauva kuollut. Kauheaa jo pelkästään yksittäisenä tapauksena, mutta tämä oli heidän toinen kuollut vauvansa. Edellinen oli kuollut synnytyksessä. En haluaisi enää lukea yhtäkään kauheaa tarinaa, kun alkaa samantien itsekin murehtimaan, että entä jos meille käy noin? Kuinka tuosta pääsisi yli? Hyi kamala.

Nyt on hyvä tuudittautua siihen, että kaikki on hyvin ja kasvu on ollut normaalia. Välillä tuntuu, ettei tämä vatsa kasva mihinkään ja kaikki vain kummastelevat, kuinka iso se jo on. Jollakin tapaa olen kateellinen ihmisille, joilla on jo iso vatsa ja tavallaan onnellinen siitä, että pystyn suhteellisen hyvin vielä tekemään asioita. Ristiriitaista, I know. Päätin jättää mammajoogan kokonaan väliin, sillä en töiltä ehdi jokaiseen joogaan. Tänäänkin olisi jooga klo 1630, mutta pääsen vasta klo 1700. Ja äitiyslomaan on kuitenkin vielä kuukausi aikaa.

Päätettiin Juhon kanssa, että tehdään itse soseet vauvalle, kun aika koittaa. Pakkaseen voidaan jo valmiiksi keitellä erilaisia soseita. Tulee paljon halvemmaksi ja tietää, mitä mikäkin sose varmasti sisältää. Lainasin kirjastosta pari hyvää vauvanruoka-kirjaa, jossa on reseptejä. Nyt joku päivä aletaan kokkailemaan yhdessä. Laitan siitä sitten enemmän informaatiota ja kuvia, kun sinne asti päästään.

Onko muuten jotakin, mistä haluaisitte minun erityisesti kirjoittavan tai mikä kiinnostaisi? Nyt olen lähinnä kirjoittanut päivien kulusta. Ehdotelkaa toki aiheita!

Tehon kanssa aamulenkillä.

5 kommenttia:

  1. Kirjoita miten olet muuttunut raskausaikana ja miten valmistaudut henkisesti synnytykseen ja vauva-arkeen :)
    Tyhmä vuoropäälikkö sulla :P

    VastaaPoista
  2. En mä ole tyhmä, jos saan nyt itseäni puolustaa, kun musta on tänne kirjoitettu... Mun mielestä ravintolan likaisilla lattioilla istuminen näyttää epähygieniseltä ja no, hassulta :D (siis jos itse asiakkaana tilannetta katsoisin). Siksi kielsin sen, oon kieltänyt muitakin istumasta lattialla töitä tehdessään, jos se näkyy asiakkaille, ja jos ei näy niin pyydän laittamaan suojan alle, ettei housut likaannu, sekin myös syynä. Siis se likaantuminen. Kun sanoi, että muut asennot tuntuu pahalta, sanoin että elä tee sitä sit ollenkaan, koska en halunnu että sulla on huono olla :D ! Muutenkin, en halunnut sun raskauden aikana antaa sulle paljon "ylimääräisiä" tehtäviä, koska tiesin et sulla oli niitä ennenaikaisia supisteluja sun muita ollut, ja kun en oo ikinä itse raskaana ollut niin en tiennyt minkälaisia tehtäviä "uskaltaa" antaa. En siis halunnut, että työt rasittaa sun raskautta tai oloa yhtään enempää :) Muutenkin meidän työ"olot" on välillä sellaiset, että kun jotain sanoo, sen sanoo väärin, eikä tajua että toinen ei välttämättä ymmärtänyt sua täysin, kun siinä tilanteessa sen nopeasti tokaisee. Pahoitteluni, jos vaikutin tökeröltä.

    Toisekseen, sinä oot ollu yks parhampia työntekijöitä mitä meillä on ollut, harmi jos susta on tuntunu jossain vaiheessa siltä, että oot huono :( toivottavasti tuut äippälomalta takaisin meille :)

    Halusin vain tämän, oman puoleni, kertoa. Koska myös mulla on osaamaton ja epävarma olo töistä, eikä tälläisen lukeminen internetistä (varsinkin tuntemattoman tyhmäksi kutsuminen siihen päälle) helpota juuri nyt :D

    -A

    VastaaPoista
  3. Tyhmäksi? Piti tuo teksti lukea oikeasti viisi kertaa läpi enkä kyllä löytänyt, että olisin tyhmäksi sua sanonut. :/ Anteeksi suorasta ilmaisustani tuolloin, hormooneilla oli varmasti osuutta asiaan ja kaikki purkautui kerralla. Mutta oot varmasti huomannut, etten ole ottanut mitenkään henk.kohtaisesti. :)
    Pahoittelen siis vielä.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah katsos nyt ymmärsin tuon tyhmyyden! Aina kun kirjoittaa jotain niin asiat jää hirveän mustavalkoiseksi ja tietenkään sen toisen ihmisen kantaa ei tiedä, saati sitten sitä, miten asiat oikeasti ovat!

      Poista