Päivystys

Eilen sain aikaiseksi soittaa äitipolille tuon kylkikivun takia. En ole muutamaan päivään syönyt paljon mitään, sillä kylkikipu pahenee syönnin jälkeen. Toissayönä heräsin mielettömään kylkikipuun ja nyt ajattelin selvittää, mikä ihme tämä on.

Äitipolilla vastasi kätilö, joka ei osannut sanoa oikein yhtään mitään. Kysyi vielä kaiken hyvän lisäksi olenko raskaana?! Herranen aika! Tuskin äitipolille soittaisin, jos en raskaana olisi. Niinpä aloin jonottamaan ensineuvoon, josta hoitaja käskikin sitten päivystykseen.

13:18 pääsin päivystykseen, missä ensin hoitaja haastatteli. Verenpaine oli vähän korkeampi kuin yleensä 129/96, lämpöä 37,4 ja verensokeri 7,1. Otettiin vielä verikokeet ja jäin odottamaan lääkäriä. Päivystyksessä oli kauhea ruuhka ja pääsin lääkärille vasta viiden aikaan. Lääkäri tosin pahoitteli myös paljon, kun olin joutunut odottamaan. Kyseli ja paineli. Verikokeissa kaikki muuten hyvin, mutta hb matala (mikä ei uutta olekaan) ja veren valkosolut koholla. Veikkasi joko alkavaa sappitulehdusta tai sappikiviä. Seuraavana aamuna pitäisi mennä kontrollikokeisiin ja ultraääneen ja sitten uudestaan lääkärille, niin keksittäisiin syy. 
Tänä aamuna siis uudestaan ensin verikokeisiin ja sitten odottelemaan ultraääneen pääsyä. Lähete ultraan oli kadonnut, mutta se tehtiin samantien uudestaan. Ultrassa sappi ja maksa olivat normaalit, mutta munuaisissa painetta. Sanoi, että johtuu usein siitä, kun vauva ja kohtu painaa, mutta kipu voi johtua juuri tuosta. Katsoi samalla vauvaakin ja sanoi, että alkaa pienellä olla aika ahtaat oltavat. Niinpä lääkärin odottelua. Odotustilassa vanha nainen alkoi juttelemaan ja kertomaan lapsuudestaan ja kyseli lasketusta ajasta.

Lääkärille pääsin viimein. Arvot olivat pysyneet samana kuin eilen ja kuulemma pientä hydronefroosin oiretta olisi munuaisissa, mutta ei mitenkään varmaa, kun raskaudessa kohtu kuitenkin painaa. Niinpä määräsi haponestäjiä ja pyysi sanomaan neuvolassa ensi ma, jos vielä jatkuu. Sitten pitää kuulemma miettiä keuhkoröntgeniä, mihin en tule suostumaan, joten tämän kivun kanssa sitten kärvistellään. Tättärää. Jos vielä kolme viikkoa jaksaisi ja jos vaikka syntyisi jo silloin. Sormet ja varpaat ristiin!