Elämää remontin ja muuton keskellä

Kulunut puolisen viikkoa on kulunut remontin ja muuton keskellä. Itsellä on ollut tosi huono olo, kun en ole selän takia pystynyt juuri mitään tekemään, mutta onneksi ollaan saatu paljon apuja. Nyt on osa tavaroista uudessa kodissa ja sunnuntaista asti ollaan täällä asuttu. Seinät ja katto on maalattu, lattia ja listat paikallaan. Tapetit tulee maaliskuun lopussa ja niistä tuleekin vain tehosteseinät. Suihkuhuone laatoitetaan uudelleen varmaan ensi kuussa. Sillä ei sinällään  ole kiire. Vessaan vaihdettiin istuin, mutta sitä vaihtaessa huomattiin koko pytyn olevan rikki, joten nyt on vessassa täysin uusi pytty. Keittiö haettiin tiistaina Ikeasta ja kaappien rungot on jo seinässä. Kaapeista puuttuu vielä ovet. Keittiö on muutenkin vielä vaiheessa, sillä myös altaat, uuni ja liesi vaihdettiin. Meidän väliaikainen keittiö on olohuoneessa ja se käsittää mikron, kahvinkeittimen ja vedenkeittimen. Vauvan kanssa ne tärkeimmät siis!

Yhteishaku alkoi ja laitoin hakemuksen menemään metsätalousinsinööriksi ammattikorkeaan. Opiskelu alkaisi tosin vasta 2016 syksyllä, kun möttiäinen on tarpeeksi vanha jäämään hoitoon. Täällä uudella paikalla on onneksi päiväkoti melkein meidän takapihalla ja Juho on pienenä ollut samassa päiväkodissa hoidossa.

Neurologilla kävin selän takia ja hän ohjasi ENMG-tutkimukseen ja fysiatrille. Sitä odotellessa, jos selän saisi kuntoon. Särkylääkkeiden avulla pystyn toimimaan sen kanssa jotenkuten, mutta esimerkiksi öiksi se jää jomottamaan niin, etten saa kunnolla nukuttua. Eilinenkin päivä meni aika pitkälti sohvalla torkkuessa.

Raskaus on muuten sujunut nyt ihan hyvin ja nyt ollaankin jo yli puolenvälin! Tänään rv 22. Potkut tuntuu nyt ja Juhokin tunsi ekat potkut vatsan läpi. Joinakin päivinä käy mieletön mylläys vatsassa ja joinakin päivinä vain yksittäisiä potkuja. Olihan noita jo ikävä. ♡ Vatsa on kasvanut hillitöntä vauhtia ja kaikki ovat ihmetelleet isoa vatsaani jo tässä vaiheessa.

Eino oppii joka päivä jotakin uutta. Oma tahto alkaa näkyä. Hirveä kiukuttelu jos ei saa jotakin, mitä haluaisi. Onneksi hän on kuitenkin yleensä aina yhtä aurinkoinen kuin aiemminkin. Herra aurinkoinen. Kohtahan meillä juhlitaan Einon 1v synttäreitä. Huh, onko siitä jo kohta vuosi kun näin ensimmäisen kerran rakkaan lapseni. ♡

Ps. Meitä voi seurata instagramissa nimimerkillä sannakkona.